Bittiavaruus vai -autuus tai molempia?

Bittiavaruus tarkoittaa digitaalista tilaa, jossa tiedot siirretään langattomasti. Se viittaa ympäristöön, joka koostuu tiedostoista ja tiedoista jotka voidaan tallentaa eri laitteiden välillä. Bittiavaruuteen kuuluu käsitteenä myös virtuaalinen raha. Liekö sekin riihukuivaa, tuumin itsekseni. 

Verkkojen avulla tämä näkymätön jättiläinen mahdollistaa tietojen jakamisen ja saatavuuden laajalle käyttäjäkunnalle yhtäaikaisestikin ympäri maailmaa. Se on esimerkiksi mahdollistanut uusien teknologioiden, kuten Internetin, pilvipalveluiden ja tekoälyn kehityksen ja jatkaa kasvuaan uusien innovaatioiden sekä sovellusten myötä jonnekin sinnekin mistä emme tänä päivänä osaa edes kuvitella mitään.

Eihän bittimaailma sinällään mikään uusi juttu ole, sillä sähkö on mahdollistanut jo kauan esimerkiksi radion ja television äänen elävine kuvineen siirtämisen pitkin taivaan valtateitä melkein minne tahansa. Puhumattakaan kämmenenkokoisista älylaitteista, jotka ovat korvanneet lähes täysin perinteisen, johdollisen puhelimen.

Tämä kaikki on muuttanut nuorten lisäksi minunkin pelimaailmani aivan toisenlaiseksi. Kaukana menneisyydessä ovat pahviset Musta-Pekka kortit tai pelilaudalliset Monopol ja Afrikan tähti. Tosin paikkansa niillä on edelleenkin. Nykyisin kutenkin aikani kuluksi ja ratoksi pelailen bittiavaruutta hyödyntäen tuntemattoman kiinalaisen tai muunmaalaisen kanssa risti-nolla peliä tai shakkia toiselle puolelle maapalloa, kotini seinän taakse tai olohuoneen pöydän toiselle puolelle.

Vaikka en kirjoja luekaan paljon, luen usein. Kakarana ja vähän vanhempanakin niitä ei ollut kuin paperisina, joita voi ostaa, lainata ja anastaa kirjastosta, kaupasta, kaverilta tai tuntemattomalta. Nykyisin lukemista saa myös sähköisesti, joka sitten tulee pitkin bittiavaruutta sinne missä kulloinkin laitteineni olen.

Ihmisen arkea ja todellisuutta on yhä enemmän jokin sellainen hajuton ja mauton, jota ei koskettaa ja silti se on olemassa. Kuten vaatimattomat rahani pankissa, jotka kulkevat mukanani tai tulevat luokseni ja Puuilon kassalle tarvittaessa virtuaalimuodossa. Säätiedotuksiakin löytyy netistä satoja, joita aikansa selaamalla löytyy enemmän ja vähemmän mieluisia kelejä, kuten muitakin uutisia. 

Koska maapallo on pyöreä, meidän ylä- ja alapuolella sekä sivuilla, itseasiassa joka puolella kulkee sähköisesti jos jonkinlaista dataa tai mitä lieneekään, joista en tiedä mitään enkä koskaan tarvitse. Ihmettelen vain kuinka Netflixin 10-kautinen Blacklist-sarja löytää laitteeni jokaisesta maailman kolkasta, mutta sulkee pois kaverini, vaikka hän istuisi samalla penkillä.

Korvieni välillä ja välissä onkin useimmiten vaikea ymmärtää, että ilma jota hengitän, on sakeana myös maailman valtioiden ja muiden salaisuuksia, joistä niistäkään en tiedä mitään. Ehkä Jokilaakson käki käsittääkin asiasta enemmän, sille se osaa tulla vuodesta toiseen Afrikasta saman kotikuuseni latvaan kukkumaan ja munimaan toisten pesiin.