Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 29. huhtikuuta 2024

Kolmas sektori, osa 4

Oletan, että Stean ja Rayn avustuksissa kolmannelle sektorille on sama ehto, eikä niitä saa käyttää yhteiskunnan lakisääteiseen toimintaan, joita kunnat ostavat tai kilpailuttavat. Varsin ymmärrettävää, sillä esimerkiksi yrityksillä ei ole mahdollisuutta samoihin avustuksiin. Silti kolmas sektori saa kilpailuetua, sillä se voi avustusten avulla hioa ja kehittää myytävät tuotteensa kilpailukykyiseksi.

Onkin ihmeellistä, että kolmas sektori ei aina pärjää kilpailussa, vaikka yhdistyksen tai säätiön säännöissä on erikseen maininta "tarkoitus ei ole tuottaa voittoa". Vastaavasti yritysten perusidea on tuottaa voittoa. Molemmilla on paljon pelissä. Kolmannella sektorilla aatteen palo ja pienyrittäjällä leipä sekä oman yrityksen palo. 

Raha merkitsee aivan liikaa muun muassa sektoreilla, joissa tuotetaan verorahoilla ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen liittyviä palveluja. Ikäänkuin kaikki olisi mahdollista ja peräti hyvä mitata maallisella mammonalla. Nyt kun valtio kiristää velkaisen maamme kukkaron nyörejä, on kolmas sektorikin parahtanut, sillä säästötoimet kohdistuvat sinnekin. Toisaalta sen ymmärrän ja toisaalta en. Joissakin tapauksissa oudolla tavalla olen hieman hyvilläni, sillä joskus huono ja tarpeetonkin palvelu saattaa elää hyvällä markkinoinnilla (ja suhteilla) paremmin kuin hyvä ja tarpeellinen tuote huonolla markkinoinnilla.

"Hallituksen mukaan tuen maksaminen lopetetaan EU käytänteiden mukaisesti. EU:lla on periaate, joka estää jäsenvaltioita pidättämästä itselleen oikeutta maksaa sosiaaliturvaetuuksia vain valtion omalla alueella asuville henkilöille. Tämä etuuksien ”maastavietävyys” ei kuitenkaan koske kaikkia sosiaaliturvaetuuksia."

Joskus tapahtuu sellaista käytäntöjen karsimista tai muuttamista, joissa näen vain kateuden. Juuri tällaisena pidän yllä olevaa päätöstä katkaista kansan- ja työttömyyseläke suomalaisilta, jotka ovat kirjoilla esimerkiksi Espanjassa. Tosin näinhän asia on ollut jo iät ja ajat, jos on esimerkiksi Thaimaassa yli puolet vuodesta.

Aikani kuluksi ja mielenkiinnon vuoksi pengoin aiheesta kirjoitettua. Säännökset eivät eläkkeen katkaisua edellytä, vaan kyseessä on pikkusieluisuudesta nouseva tulkinta, josta ei hevin säästöjä löydy, vaikka valtiomme maksaakin osan espanjalaisessa lääkärissä suomalaisten käynneistä tai peräti sairaalajakson.

Lisäksi lähes samaan hengenvetoon välillä oudosti käyttäytyvä kotimaani estää toisella kädellä yli puolen vuoden matkalta itse maksetun kotimaisen matkavakuutuksen. Joka taatusti on säästöä matkan kestosta riippumatta siihen nähden, että päätöksen tai eläkkeen katkaisun vuoksi maahan palaava hoidattaa tulevaisuudessa reumaansa tai katkennutta raajaansa Suomessa.

Vaikka hyväksynkin osallistumiseni yhteisiin säästötalkoisiin eläkkeeni lisäraippaverolla, joka oli jo aiemmin vastaavaa palkkatyötä korkeampi, on vaikea niellä reippaan 1000 euron bruttotulolaiselta eläkkeen maksamisen katkaisu siksi, että hänen on vaivoineen tai muuten vaan mukavampi elää eteläisemmän Euroopan auringossa kuin Suomen talvessa lumineen ja pakkasineen.

Mittareillani mitattuna kuulun kuitenkin hyväosaisiin enkä aivan helposti saati varsinkaan tosissani marmata omasta osastani. Tyytyväisyys ja onni on hyvin usein asennekysymys, sillä:


Ei kommentteja: