Istun, mutta sydämessäni seison kuitenkin

Kerran kuulin tarinan isästä ja pojasta, jotka matkasivat linja-autolla. Istuivat takapenkillä, johon kyllästyneenä pikkupoika alkoi kulkea käytävällä eestaas. Tähän isä ystävällisesti, että älä viitsi ravata, sillä bussissa on muitakin. Vain tuokion lapsi malttoi kunnes juoksi taas kuljettajan luokse ja takaisin. Faija jo hieman hikeentyi: "Nyt olet paikallasi tai isä hermostuu." Ei mennyt kuin tovi ja taas poika lähti. Viimein isä otti vyötäröltä ja istutti penkkiin sanoen vihaisesti: "NYT ISTUT!" Pikku vesseli katsoi isäänsä: "Istun, mutta sydämessäni seison kuitenkin."

Luin 15 vuotta vanhasta vanhempien oppaasta Kiva koulu 10 ohjetta kiusaajan vanhemmille:

"Älä oitis kiellä mahdollisuutta, että lapsesi on kiusannut toisia. Tavallisestikin lapset tekevät joskus tyhmyyksiä, varsinkin yhdessä toisten kanssa. On vahingoksi lapselle, jos kieltäydyt uskomasta, että hän on kiusannut.

Pyri koulun kanssa hyvään yhteistyöhön kiusaamisen selvittämisessä.

Vältä kiusatun lapsen syyllistämistä ja leimaamista.

Älä hyväksy lapsesi kaikkia selityksiä, esimerkiksi että “se on vain leikkiä, ei me olla tosissaan”. Tee selväksi, ettet hyväksy kiusaamista. Auta lasta ymmärtämään leikin ja kiusaamisen ero: se, mikä on leikkiä yhdelle, voi vahingoittaa ja loukata toista syvästi.

Kerro, kuinka pelottavaa ja epäoikeudenmukaista kiusaaminen on kiusatun kannalta. Painota, ettei mikään oikeuta kiusaamista.

Selitä, että tilanteen on loputtava välittömästi. Tee selväksi, että jos niin ei käy, siitä tulee seuraamuksia kotona ja koulussa.

Tuomitse kiusaaminen, älä lastasi.

Kerro, että tiedät lapsesi voivan muuttavan käyttäytymistään.

Palkitse edistymisestä. Anna myönteistä palautetta, kun lapsi ei enää osallistu kiusaamiseen. 

Jos joudut rankaisemaan lasta, toimi oikeudenmukaisesti. Rangaistus ei saa perustua alistamiseen tai ruumiilliseen kuritukseen."

Sisäministeri Rantanen sanoi, että "kaikenlainen kiusaaminen ja väkivalta koulussa pitää saada loppumaan. Kun tätä tapausta on selvitetty, niin on varmasti katsottava, että onko jotakin mitä vielä pitäisi tehdä. Uutiset ovat tietysti siltä osin todella kurjia, että tämmöinen kiusaamistilanne on johtanut näin traagisiin tapahtumiin." Eikö väkivalta ja kiusaaminen pitäisi pystyä lopettamaan muuallakin kuin koulussa, kysyn itse?

Satavarmasti itselläni ei ole viisastenkiveä kuinka saada lapsi myös sydämessään istumaan, kun on sen tarve. Ehkä aikuisten pitäisi kiinnittää enemmän huomioita siihen mitä ja miten, mutta ennen kaikkea pienentää itsensä ja miettiä kuka tarinoisi lapsille kiusaamisesta.

Poliisi, opettaja tai vanhemmat eivät ole enää asemansa ansiosta entisajan auktoriteetteja. Mutta se ei poista esikuvia eikä muitakaan ihmisiä, joita haluamme kuulla muutenkin kuin rangaistuksen tai muun sanktion pelossa.

Aivan ehdottomasti kannattaa miettiä ajatuksella, tunteella ja eläytyen Tommi Läntisen biisi Syvälle sydämeen sattuu. Kiusattu saattaa laulun sanoin istua, mutta sydämessään seistä kuitenkin.

Vaikka olenkin monen lapsen, nuoren ja aikuisenkin mielestä menneen talven lumia, on minulla eletyn elämän, kiusatun ja vähän kiusaajankin kokemukset. Että olisi mitään kuulijan sydämeen saakka, täytyisi olla lapselle ja nuorelle kuulemisen arvoinen ja arvoista. Siihen tarvitaan usein itsensä sijaan esikuvia. Heidän täytyisi myös kyetä sanomaan varoituksen sana: "Että vaikka istuu faijan istuttamana bussin takapenkillä, saattaa seistä sydämessään. Kun aikansa istuu kiusaajien istuttamana, voi mielessä ja sydämessä katketa jotain ja tapahtua jotain peruuttamatonta kouluampumisen tapaista: "Minua ette kiusaa enää."