Toisen tontille voi tulla ja mennä monin tavoin

Suomen kielessä mielenosoitus käsittää kaikenlaiset mielenilmaukset, minkä vuoksi se voi tarkoittaa myös väkivaltaista toimintaa, josta voi kehittyä mellakka. Suomessa kokoontumislaki käyttää mielenosoituksista yleisen kokouksen nimikettä.

"Yleinen kokous on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle."

Tätä yritin istuttaa eiliseen, kun poliisi otti kiinni yli 60 mielenosoittajaa. Pohdin poliisia, jolla pitää olla aikaa kaikkeen tähän ja pitää olla aikaa ylinopeussakoille sekä katsastamattomien autojen ratsauksille, muttei siihen kuka varastaa pihastani veneen tai vie kotoani rahat. Asian johdosta en saa virkavaltaa edes paikalle, vaan netistä puoliautomaatti-ilmoituksen, että asiaa ei siitä ja siitä syystä enempää tutkita 😖.

Eilisen mielenosoituksen lisäksi mietin toisten elämän vaikeuttamista ylipäätään poliisin suojeluksessa, kun joku Elokapina osoitti mieltään tukkimalla koko Mannerheimintien estäen täysin sivullisten pääsyn autoilla vaikkapa töihin. Miten voi olla lailla suojattua tai virkavallan hyväksymää toisten elämän kohtuuton hankaloittaminen?

Samaa olen pohtinut joskus lakko-oikeudesta, jonka vuoksi pahimmillaan täysin sivulliset eivät pääse silloinkaan töihin, sairaudenhoitoon eivätkä leikkaukseen.

Itse tein koko työikäni palkkatyötä, mutten päivääkään lakkolaisten ansiosta. Palkkaakin sain enemmän kuin yleissitovat sopimukset edellyttivät. Työajat olin myös sopinut kahden kesken työnantajien kanssa. 

Vaikka ymmärränkin ihmisen oikeuden saada työstään ansiot, joilla voi elää ihmisarvoista elämää, en ymmärrä vaatimuksia millä keinoilla tahansa, joissa täysin sivulliset joutuvat kärsimään kohtuuttomasti.

Oikeastaan järjestäytyneessä, suomalaisessa yhteiskunnassa en ymmärrä lakkoja lainkaan. Ajettelin ja ajattelen yhä, että jos ei työnantajan tarjous kaikkine etuuksineen ja velvollisuuksineen miellyttä, työpaikan ovesta voi kulkea kumpaankin suuntaan. Suomessa ei nälkään eikä pakkaseen kuole, vaikka eläisi ilman palkkatyötäkin, jonka entisenä toimeentulotuen asiakkaana ja nykyisenä eläkeukkona taatusti tiedän. 

Eläkeläisten elanto on pystytty turvaamaan vuosikymmenet ilman lakko-oikeutta tai edes mahdollisuutta. Mikä edes olisi silloin lakkoase? Koska eläkeläinen on saanut vuosikymmenet leipänsä, lääkkeensä ja lämpönsä kotineen ilman lakkoja, miksi samaan ei pystytä palkkatyössä? Meidän kaikkien rahanahneus, kateus ja kauhun tasapainoko sen estävät?