Tånään on Ulkosuomalaisparlamentin perustamispäivä

Liputus on iloinen ja arvokas asia! Ei tarvitse odottaa virallisia liputuspäiviä; liputtaa voi vaikka joka päivä. Liputtaminen on hieno tapa nostaa esiin itselleen tai koko Suomelle tärkeitä asioita. Kuten Ulkosuomalaisparlamentin perustamispäivän 5.8.1997 kunniaksi. 

Jos ei ole omaa lipputankoa, voi aikoinaan tehdä digi-liputuksen sisäministeriön verkkosivulla. Ehkä voi vieläkin, vaikken löytänytkään linkkiä. 

Ilmainen mobiilisovellus Liputan kertoo, minkä puolesta milloinkin liputetaan ja mihin aikaa lippu tulee nostaa ja laskea käyttäjän sijainnin perusteella. Sovellus löytynee Apple Storesta ja Google Play kaupasta suomeksi tai ruotsiksi. Tieto joka tapauksessa madaltaa kynnystä nostaa lippu salkoon. Sovelluksen voi laittaa vaikka muistuttamaan lähenevästä liputuspäivästä. 

Lisätietoa liputuksesta: https://intermin.fi/suomen-lippu

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on vaikuttaa julkisen hallinnon sellaisiin päätöksiin, jotka vaikuttavat ulkosuomalaisten asemaan ja välittää ulkosuomalaisten yhteiset päätökset Suomen viranomaistahoille sekä valtionhallinnolle. 499 yhteisöä 37:stä maasta on vahvistanut USP:n säännöt.

Pysyvä sihteeristö toimii Suomi-Seurassa Helsingissä, ja parlamentin puhemies oli jokunen vuosi sitten Suomi-Seuran puheenjohtaja Ville Itälä. Puhemiehistö koostuu seitsemän eri alueen varapuhemiehistä ja suomenruotsalaisten varapuhemiehestä.

Pattaya Suomi-Seura oli vuosikaudet yksi jäsenjärjestö ja yhteen hiileen puhaltaja. Saimme myös vaihtelevasti hyvin tehdyillä hakemuksilla  avustuksia, jotka helposti kattoivat maksamamme jäsenmaksut. Uusia kirjojakin kuului etuihin vuosittain vähintään repullinen. Minäkin niitä roudasin Seuran kirjastoon Thaimaahan selkä vääränä eräänkin kerran.

Oli mukava kuulua kaikkien ulkosuomalaisten isoon, yhtenäiseen joukkoon, sillä yhdessä olemme enemmän. Koin myös esimerkiksi ollessamme Suomessa matkailualan messuilla, että meillä oli Pattaya Suomi-Seurana monelle Thaimaata suunnittelevalle ja kaipaavalle paljonkin annettavaa.

Olikin vuosi, kaksi sitten iso yllätys, kun kuulin Pattaya Suomi-Seuran eronneen jäsenyydestä, "koska emme saaneet sieltä mitään." Risto Nymanin ollessa puheenjohtajana, minun toimiessa varasellaisena, emme olleet mukana niinkään siksi, että saisimme itse jotain. Vaan siksi, että yhtenä menestyneimmistä maailman Suomi-Seuroista meillä oli monelle annettavaa. Koin sen myös vahvasti hyvänä tapana kantaa yhteiskuntavastuuta.

Mutta kyllä me saimmekin paljon. Esimerkiksi Ulkosuomalaisparlamentin istunnoissa ja kokouksissa oli paljon suuremmalla kuin satapäiseltä joukolla runsaasti kokemuksia ja käytäntöjä jaettavana toisilleen. Olimme kuin yksi, ympäri maailmaa levittäytynyt iso suomalaisperhe. Ehkä Pattaya Suomi-Seurakin joskus vielä palaa sinne, minne me itse asiassa ehdottomasti kuulumme.