Esimerkiksi Rooman valtakuntaa ravisteli 73–71 eaa. entisen gladiaattorin ja orjan Spartacuksen tukijoineen aloittama kolmas orjasota. Huolimatta alkumenestyksestään orjat eivät onnistuneet yhdistymään tehokkaasti, eivätkä lopulta myöskään puolustautumaan Marcus Licinius Crassuksen legioonia vastaan. Spartacus itse sai surmansa taistelussa, ja orjia ristiinnaulittiin noin 6 000 valtatien varteen varoitukseksi mahdollisia tulevia kapinoita ehkäisemään. Orjatkin olivat uhka ainakin joillekin valtaapitäville.
Entäpä sitten robotit? Suurin osa roboteista on nykyään teollisuuskäytössä, mutta palvelurobotiikka ja palvelurobotit ovat kehittyvä alue. Robotit ovat nykyään tulossa esimerkiksi viihteen ja terveydenhuollon käyttöön. Esimerkkinä sosiaalisia tarpeita palveleva Aibo, Sonyn valmistama robottikoira. Robotteja kehitellään yleisesti yksityisten kuluttajien käyttöön. Tänään kuulin radiosta, että Suomessa on kokeiltu esimerkiksi mansikanpoimintaa roboteilla.
Monien robotiikan ja keinoälytutkijoiden mukaan vanhustenhoitoon on tulossa isoja muutoksia tulevien vuosien aikana. Monilla vanhuksilla on erilaisia rajoitteita, liittyen esimerkiksi liikkumiseen ja jokapäiväisten arkitöiden tekemiseen. Nämä rajoitteet tarkoittavat monesti sitä, että vaikka vanhus muuten kykenisi asumaan kotona, tarvitsee hän jonkun auttamaan näissä asioissa. Sen takia juuri robotiikka ja keinoäly voi tulevaisuudessa toimia apuna vanhuksille erilaisena apuvälineenä.Tekoälyn vaaroista ihmiskunnalle ovat puhuneet julkisesti esimerkiksi Microsoftin perustaja Bill Gates, Applen perustaja Steve Wozniak, PayPalin ja Teslan perustaja Elon Musk sekä fyysikko Stephen Hawking. Steve Wozniak pelkää, että kehitettyään itsenäisen tietoisuuden tietokoneet saattavat ottaa vallan ihmisiltä, jolloin ihmiskunta taantuu koneiden lemmikkieläimiksi. Elon Muskin mukaan kilpailu tekoälyn paremmuudesta voi johtaa kolmanteen maailmansotaan tai maailmantalouden kaaokseen. Stephen Hawkingin mukaan tekoäly voi alkaa kehittää ja monistaa itseään, kunnes se syrjäyttää ihmiset tulevaisuudessa täydellisesti. Tekoälykin on myös uhka orjien tapaan.
Kun aikoinaan asioin jonkun kanssa, oli osapuolena aina elävä ihminen. Puhelinten yleistyessä keskustelukumppani oli kirjeiden ja tapaamisten sijaan usein langan päässä kunnes sinnekin ilmestyivät erilaiset robotit ja keinoälyt. Ensimmäisenä huomasin ne soittaessani jonnekin: "Jos haluat palvelua suomeksi, paina ykköstä. Jos tarvitset apua siinä tai tässä asiassa, paina sitä taikka tätä numeroa."Nykyisin robottien avuksi ovat tulleet erilaiset chat-palvelut, joista ei aina heti edes huomaa keskutelevansa keinoälyn kanssa. Kunnes se ei osaa vastata kysymykseen ja sanoo, että jos haluat puhua ihmisen kanssa, paina määrättyä numeroa, niin hän saa soittopyyntösi ja soittaa mahdollisimman pian järjestelmäämme tallentuneeseen numeroon.
Sitä olen monesti pohtinut onko aikoinaan orjilla ja sittemmin roboteillä sekä tekoälyllä maustetun ja vauhditetun taipaleen päässä onnellinen elämä? En osaa uskoa siihen, sillä helppo elämä ei tuo minulle juurikaan onnen hetkiä, vaikka se monesti kivaa onkin. Tarvitsen eloni suolaksi vastamäkiä ja vaikeita asioita ja hyödyllisiä tehtäviä, joissa onnistuminen tai ratkaisu tuottaa suurtakin tyydytystä.
Luulen, että onni ei löydy rantatuolista varjon alla, slalomrinteestä eikä 200 kilometrin nopeudesta autolla. Eikä siitäkään, että voittaisin Eurojackpotista 100 miljoonaa, vaikka minulla kestorivi onkin koko ajan sitä pyyrämässä. Miljoonien sijaan voitan joskus 10 euroa ✌️. Ehkä onnen salaisuuksia ovat elämän mielekkyyden löytäminen sekä oivaltaminen, että elämä sinällään on etuoikeus, jota on hyvää elää ja tavoitella muutenkin kuin vain pintaliitäen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti