Eilen tuli jääkiekon MM-kisoissa Tampereen Nokia Arenalla Kanadalta turpiin 4-1. Johon päävalmentaja Jukka Jalonen totesi, että mikään puu ei kasva aurinkoon asti. Ainut lohtu oli, että Latvia passitti myös Ruotsin laulukuoroon ja takaisin matkustajalautalla Tukholmaan. Piristävää oli, että Saksa jatkaa, vaikka henkisesti huiskutinkin Sveitsin valkorististä 🇨🇭 punalippua.
Suomessa sen sijaan kansainvälisen Siniristin lippua liehuttavat Sininauhajärjestöt, jollainen Sininauhasäätiökin myös Tuusulassa on. Hyrylässä sijaitsee eräs sen lippulaivoista. Mutterimaja, jonka visio kahdeksankulmaisine ulkomuotoineen on yksi tekemisteni helmistä. Kuva siitä julkaistiin aikoinaan Raha-automaattiyhdistyksen juhlakirjassakin. Mutterilla minut on Päiviksen kanssa myös vihitty pastori Aarne Kiviniemen toimiessa Luojamme maanpäällisenä edustajana. Säätiön henkilökunnalta saimme häälahjaksi tandem-polkupyörän, jolla olemme ajaneet ehkä 20 metriä.
Kun jäin kymmenen vuotta sitten kokoaikaiselle leppoistamisjaksolle, sain Mutterimajan väeltä pienen omenapuun taimen, jonka istutin silloin pihaan. Vieläkin muistan, kun toivoin sille hyvää kasvua, vaikkei sekään kasva aurinkoon saakka ja pitkää ikää. Pitkäkestoisempaa kuin omaani oli jäljellä. Monesti vuosien varrella olen käynyt katsomassa puutani, puhumassakin sille.
Toissapäivänä ex-työkaverini Annika Lappalainen lähetti minulle kukkivasta omanapuusta vasten valoa otetun valokuvan. Siinä hetkessä päätin, että kun seuraava päivä koittaa, menen käymään Mutterimajalla ja otan uuden kuvan. Näin tein.
Toiminta oli muuttunut paljon, eikä se ole enää päihteettömän elämisen yhteisö, eikä kaikille avoin olohuone. Vaan tarjoaa palveluasumista myös naapurikunnille. Kukaan henkilökunnasta ei enää minua tuntenut.
Puusta oli kasvanut aikuinen, jossa oli kukkia enemmän kuin lehtiä. Hieno puu ja hienot muistot. Kun sitä katselin, ajattelin, että jos kaikki kukat tuottavat satoa, on siinä paratiisin Eevalla aika työ etsiä jokaiselle omenalle Aatami maallisiin iloihin 🤣.
Eilen sain myös palautteen päivän blogista, jonka linkin Pääskysaari poisti sivuiltaan koska Yle mainitsi hänen olevan Sininauhasäätiössä töissä. Kun Yle korjasi työsuhteen päättyneen vuosi sitten, tein samoin. Sitä tehdessäni ajattelin valikoivaa lainkuuliaisuutta, joka kestää laittoman huumeiden piikityspisteen, muttei sitä, että toistan Ylen uutisen työsuhteesta.
Mutta kiitos sinulle Hannu Martikainen eilisestä palautteesta: "Jorkiksi ain tulen sua muistamaan....tunnen vaan Jorkin omalaatuisineen viisauksineen.. kaikki ei ymmärrä tai tahdo..jos tahtoo joutuu uhrautumaan ja myös luopumaan Isien perinnäis säänöistä voi kuinka se on vaikeaa..mutta kun teet sen mikä on mahdotonta omasta mielestäsi niin kaikki ne ovet ovat auki mitkä mielessäsi ovat aina olleet suljetut..usko kantaa mutta myös riisuu..kiitti Jorkki ajatuksistasi.🙏"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti