Kelillä kuin kelillä

Sään liikkeelle paneva energianlähde on Auringosta tuleva säteily. Siihen vaikuttavat myös Maan kiertoliike sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vuoristot ja vesistöt. Ilmastolla tarkoitetaan alueen säätä ja sen muutoksia pidemmän ajan kuluessa. Sään vaihtelulla on suuri merkitys esimerkiksi maanviljelyssä, ja säätä onkin aina yritetty ennustaa.

Joku kykenee tai ainakin sanoo pystyvänsä ennustamaan ilmoja sammakoista. Eikä outoa ole itsellekään lapsena loruttelemani värssy kämmeneni etanalle: "Etana, etana näytä sarves onko huomenna poutaa." Silläkin oli oma merkityksensä lähtikö leppäkerttu sormenpäästä lentoon vai kävelikö sormen juureen. 

Maanviljelyksen lisäksi ilmoilla ja säillä on suuri merkitys itse kullekin. On sitten yö, päivä, aamu tai ilta. On ulkoilusäätä ja on sadesäätä sekä poutasäätä ja vaikka mitä säätä. Vuodenajat säineen säätävät ala- ja yläkuloamme sekä milloin voimme laskea pulkkamäkeä, milloin uida järvessä tai poimia vaikkapa metsämarjoja sekä sieniä.

Mutta ilmat vaikuttavat mielen lisäksi myös fyysisesti. On ihmisiä, jotka sanovat paikkoja kolottavan sadesäällä tai he voivat kehonsa tuntemuksista ennustaa vaikkapa sateen tuloa. Minunkin hipiällä hiostava ilma kertoo ukkosen saapumisesta. Sade ja lauhtuva pakkanen ovat nekin usein aistittavissa, vaikkei näkisi pilvistä tai kirkasta taivasta.

Kun on ukkosenilma, taivaassa riidellään ja kun sataa, taivas itkee. Auringon paistaessa on Luojan valtakunnassa kaikki hyvin ja kun on pimeää, taivas nukkuu.

Ilmoista puhuminen - on ilmoja pidellyt - on monelle tuttu ja turvallinen keskustelun avaus melkein tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ehkä siksi, että oli keli kuin keli, se ei juuri ole ihmisen aikaansaannosta tai -saamattomuutta. Vaikkakin muistelen itäisen naapurimaamme yrittäneen häätää Moskovan kesäolympialaisten taivaalta sadepilviä raketeilla tai sen tapaisilla. Mutta mitäpä ei ihminen haluaisi säätää, sillä mikään ei ole kaikille yhtä aikaa hyvä. Kun maajussi ja nykyisin tasa-arvon ollessa in joka paikassa, myös maajussitar toivoo viljapellolle sadetta, toivoo rantalomalainen pelkkää aurinkoa.

Tätä kirjoittaessani alkoi päässäni soimaan: "Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa. Hän onneen meidät ohjaa, myös aikaan vaikeaan. Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan?" 

Jotta kyseinen kappale pääsi virsikirjaan, tarvittiin taas ihmisen säätöjä ja Koskimiehen pariskunta teki siihen kolmannen säkeistön. Muutoksesta taas ei ollut säveltäjä Sibelius mielissään ja hänen kerrotaan kieltäneen uudistetun version laulamisen Ainolassa. Sibeliuksen tapaan sävelmän tekijänoikeuksien haltija Breitkopf & Härtelilläkin olisi synkronoinnissa säätämistä, sillä hän ei ole antanut lupaa virren sävelmän julkaisemiseen verkossa.

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, en tiedä, sillä esimerkiksi Samuli Edelman laulaa laulun netissä kauniisti. Melkein yhtä kauniisti kuin minäkin tänä aamuna Thaikoti 2. portailla Phatthalungin kärpäsille, hyttysille, perhosille, kissoille, koirille, kyyhkysille, varpusille, muille pikkulinnuille, kanoille, kukoille, lehmille sonneineen, lampaille kileineen ja pässeineen sekä kuvan kai peltoravulle? Osansa sai joku ihminenkin, josta päättelen, että hyvin meni hyräilyni, kun ei piipaa-autoa näkynyt. Tai ehkä lauloinkin vain mielessäni 🤣.