Päihteet ja raitis maailma

Lopetin juomisen kertaheitolla reippaasti yli 40 vuotta sitten. Tai kertaheitolla ja kertaheitolla, sillä niin olin päättänyt Jyväskylän Vaasankadun kodissani monesti. Että aamulla Ylä-Ruthin ravintolaan päästyäni, tilaan tiskiltä vishyä tai kupposen kahvia. Mutta niin se vaan sadan metrin kävelymatkalla muuttui joka kerta tuopilliseksi olutta, kunnes kerran päätös piti. Siitä lähtien on kuljettu eri teitä, vaikka päihteistä varsinkin alkoholi on elämääni jollain lailla koko ajan kuulunutkin. Eikä vähiten myöhemmin tekemäni työn kautta.

Moni on raitistunut hurahtamalla uskoon. Ei huono valinta, vaikka monesta tapojansa muuttaneesta tuleekin sen jälkeen uusien tapojensa myyntimies. Näin ei ole käynyt minulle, enkä koskaan pyytänyt tupakasta ja alkoholista irti pääsemiseksi minkään sortin korkeampien voimien apua. Niiltä osin olen ollut omavoimainen ja ajatellut, että itse olen suuhuni laittanut ja itse otan ne myös pois.

Samasta syystä minulle ei  istunut AA, vaikka silloin tällöin ryhmissä käynkin. Joskus jonkun yksivuotispäivillä tai viemällä tulokkaan avun lähteille. 12 askeleen ohjelma on hyvä elämän eväs ilman päihdeongelmaakin.

Raittius on mielenkiintoinen sana, jonka äärelle yhden jos toisenkin olisi hyvä pysähtyä. Sinällään hieman harmillista, että juopot ja päihdeongelmansa selvittäneet ovat omineet hienon sanan. Minulle mielen, sielun ja ruumiin raittius on kokonausvaltaista tasapainoa itsensä ja elämänsä kanssa siten, ettei ole tarvetta eikä haluja muuttaa sitä keinotekoisesti muuksi. Sillä tiellä pelkkä päihteettömyys ei ole aina edes hyvä alku. 

Moni alkoholin jättänyt puhuukin kantilla kuivilla olosta ja sanoo raittiuden alkavan aikaisintaan vuoden kuluttua lopettamisesta. Ehkä sille on sukulainen AA:n kauppaama ajatus olla juomatta päivä kerrallaan. Tai huomisesta en tiedä, mutta tänään ainakaan en juo. Varsinkin alkutaipaleella saattaa tuntua hyvältä jättää itselle vähintään teoreettinen mahdollisuus juoda vielä tässä elämässä sanojaan syömättä tai raittiuslupausta rikkomatta.

Nimittäin itselleni tuntui utopistiselta ajatuskin olla juomatta loppuelämä. Hehkuttelin pitkään, että alan tissuttelemaan päivittäin eläkkeelle jäätyäni. Osana sitä oli ravintolan osto Kaiffarin ja Ripan kanssa Las Palmasista. Visiona oli, että joskus asun Cafeteria Helsingin yläkerrassa ja aamuisin laskeudun Reinot jalassa portaita alas. Suu kuivana baaritiskin taakse sekä lasken hanasta itselleni huurteisen oluen.

Jossain vaiheessa tämä visio jäi, kun ymmärsin, että pään sekoittaminen kemiallisilla aineilla ei ole minun juttuni. Ajattelenkin raittiuteni alkaneen siitä, joskin sitä kohti olin kulkenut jo kauan.  Ehkä tässä elämässä ei selviäkään miksi vähintään silloin tällöin kekkulissa on monen mielestä mukavampaa kuin kohdata kaikki ja koko elämän kirjo raittiina. Siitä minulla ei ole ole juuri käsitystä millä aineilla Thaimaan maaseudulla ihmiset arkeaan piristävät tai muuttavat. 

Yksi tai kaksi yleisimmistä lienee itse tehty alkoholi ja kratom eli Siaminkratomi, joka on kaakkoisaasialainen kratomien sukuun ja matarakasvien heimoon kuuluva kasvi. Se on runsaslehtinen puu, joka kasvaa noin 3–15 metrin korkuiseksi. Sen lehdet sisältävät mitragyniinia, joka on keskushermostoon vaikuttava aine. Lehtiä käytetään päihteenä mm. pureskelemalla. Vaikutukset ovat jokseenkin opioidien kaltaisia. Thaimaassa (ent. Siam) ja Kaakkois-Aasiassa kasvilla on pitkät perinteet. Kratomia on historiallisesti käytetty thaimaalaisessa kansanlääkinnässä oopiumin sijasta tai lieventämään eri aineiden aiheuttamia riippuvuusoireita vieroitushoidossa. Kratomia on käytetty myös sen vaikutusten vuoksi potenssilääkkeenä.

Sitä Morakotkin pureskelee päivittäin omien sanojensa mukaan vähän. Sanoo sen olevan hyväksi diabetekselle ja terveydelle yleisemminkin. Hän muistaa osoittaa minulle kotitiellä kulkevaa 88-vuotiasta naista, jonka sanoo pureskelevan saman kasvin lehtiä joka päivä. Sen verran olen erilaisten päänsekoittajien kanssa ollut tekemisissä, että huomaan kyllä silmistä kunnon kohmelon ja useampien muidenkin aineiden käytön. Sanoisin sen olevan aika yleistä, joka ei kyllä Thaimaan valtion tilastoissa näy.