Olin hieman väärässä sanoessaan eilen, että Phatthalungissa ei joulun läheisyys juuri näy. Sillä eilisen adventtikalenterin metsästyksen suuntasin ensimmäisenä Lotuksen tavarataloon ja heti sisäänkäynnin sisäpuolella otti meidät vastaan kuvan kotoinen joulumaailma kuusineen.
Sen sijaan kalenterimaailman täytti ainoastaan yksi vaihtoehto, jonka luukkujen takana oli vain purukumeja. Se ei kelvannut, vaan suklaata joulun odotuksen makupalojen olla pitää. Kun Morakotilta kyselin vaihtoehtoja Lotukselle, sain vastaukseksi pään pudistelua sekä "no have". Täytyi siis säätää ja rakentaa olemassa olevasta makeishyllytarjonnasta tai luopua vuosien aikuisiän perinteestä. En luopunut. Siitä lisää, kun on ensimmäisen luukun aukaisun aika.
Ajatuksena oli myös ostaa jokunen tölkki Heinekenin 0.0 %:sta, joiden kanssa hipsin kassalle. Nuorimies näpytteli tuotteen koneelle näyttöä katsoen ja otti oluet omiin hoteisiinsa. Selittäen kielellään arvatenkin, että tähän aikaan ei ole lupa myydä alkoholia. Ei auttanut vaikka kuinka näytin tölkin kyljestä lähes kissan kokoisia nollia. Hän vastaavasti näytti koneeltaan thaikielistä kieltoa ja siihen oli tyytyminen. Mutta ei se niin ainutlaatuista ole, vaikkakin ihmeellistä. Ei nimittäin ole kauaakaan, kun Suomessa piti maksaa alkoholiveroa alkoholittomasta oluesta. Luulen, että näin oli myös alkoholittomien viinien laita.
Illalla jatkoin joulukalenterin rakentelua kotona huomatakseni tehneeni laskuvirheen. Suklaisia, metallipäällysteisiä kolikoita olikin 24 sijaan 23, joten aattoaamun luukku tai sen korvaaja ammottaa yhä tyhjyyttään. On siis tuumattava mitä teen, sillä kyllähän joulupukkia odotellessa tai ainakin miettiessä pitää joka aamu aattoon saakka saada suu(t) makeaksi.
Tällä hetkellä en hevin usko, että joulu tulisi näkymään Phatthalungissa monin tavoin, vaikkakin tulevaisuuden ennustaminen on edelleen vaikeaa. Turistimestoissa joulu näkyy vuodesta toiseen usein samalla tavalla, sillä koristeet saattavan olla paikallaan läpi vuoden, kunnes aika syö ne katselukelvottomiksi. Näinhän se on vähän Jokilaaksossakin, jonka pihan pienessä kuusessa ja vähän muuallakin palaa valot läpi vuoden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti