Thaikotimme Seven Seas, osa 2

Oikeastaan oli hyvin jännittävää seurata Thaikotimme ja koko kohteen valmistumista. Hyvin usein kävimme viereisessä  myyntikonttorissa, jossa varmasti kaikki tiesivät meidät. Seurasimme valmistumispalkeista mikä työvaihe oli milloinkin menossa. Muistelen, että aloittamisesta pääsimme asumaan ehkä parin vuoden kuluttua. Kohdetta taidettiin rakentaa vielä yhtä kauan sen jälkeenkin. Nyt ei ole enää juuri mitään jäljellä showroomeista eikä konttorista. Oikeastaan valmistumispalkit eivät silti laahanneet perässä, vaan ilmoitettu työvaihe oli kyllä jossain kohtaa menossa silloinkin. Me lopetimme kuitenkin palkkien seuraamisen.

Kun olimme Suomessa, meillä oli Thaimaassa luottohenkilönä Jorma Kuitunen, joka raportoi mitä milloinkin oli projektissamme tapahtumassa. Yhtenä päivänä kilahti chatviesti, että "ei ole enää työmiehiä rakennustyömaalla. On varmaan mennyt konkurssiin ja pankki on ottanut haltuunsa". Se oli murheen päivä, sillä olemme kaikkea muuta kuin rikkaita ja suuri, yhteinen eläkepäivien unelma näytti menneen pirstaleiksi. Kun seuraava aamu koitti, kilahti taas Kuituselta viesti: "Soli soli, se taisikin olla sunnuntai. Nyt kaikki ovat taas töissä." Silloin ajettelin, että mihin tarvitsisin vihamiehiä, kun ystävätkin ovat tuollaisia 🙂.

Joka tapauksessa emme enää seuranneet valmistumisaikataulua, vaan olimme iloisia jokaisesta päivästä, kun työntekijät tulivat töihin. Rakentamisjärjestystä joskus ihmettelin. Rakennusten seinät nousivat eikä niiden väliin puikkekehtimaan tarkoitetusta, lähes 2 kilometrin mittaisesta altaasta, puhumattaan saarista näkynyt mitään. Mutta niin vaan ne kaikki pienillä kaivinkoneillaan kaivoivat ja tekivät.

Mutta jotakin jäi valmistumattakin. Katoille tarkoituista, seitsemästä keinonurmella päällystetyistä oleskelualueista ei ehtinyt valmistua kuin yksi, talon kokoinen terassi. Sillä kerran kun palasimme, olivat kaikki niille menevät ovet suljettu riippulukoilla. Kun tätä selvitimme, oli tarinoita monia. Totta luulen olleen, että joku ulkomaalaismies oli pudonnut tai hypännyt alas. Molempia tapahtuu, joista ensimmäisen merkittävin tekijä on alkoholin huuruinen olotila tai pää muuten sekaisin joistakin huumeista. Hyppäämisiin suurin syy on elämänkumpaniksi tarkoitetun menettäminen tai huomaaminen, ettei ollutkaan ainut rakkaus, vaan yksi monista, jos rakkaus laisinkaan. Näin käy joskus farangimiehille, mutta myös thainaisille.

Alussa kaikki oli Seven Seasissa hienoa ja upeata, jota se toki on vieläkin. Nykyisin automaattiset kastelujärjestelmät ovat vaihtuneet letkuilla kasteleviksi puutarhanhoitajiksi. Vähän samoin on käynyt syttyville ja sammuville, värillisille allasosaston valoille. Yöaikaan vain siellä täällä tuikkii nykyisin yksinäinen lamppu ja aamuyöstä ei sekään. Minulle se sopii, on vaan mukavampi pulahtaa Aatamin asussa veteen yön pimeydessä.