Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Tuusulan l Apteekki

Farmasian Naiset ry:n perustava kokous pidettiin 26.2.1955 Helsingissä silloisen Apteekkariyhdistyksen huoneistossa. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 28.4.1955 ja säännöt vahvistettiin samana vuonna. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin apteekkari Kaisa Soininen Hyrylän apteekista.

En tiedä missä Hyrylän ensimmäinen apteekki sijaitsi, mutta tiedän missä se oli, kun olin lapsi ja sen jälkeenkin. Se oli Hyrylän Kinon, taksikopin ja Ravinto-Baarin vieressä. Myöhemmin Simon Saluunanakin tunnetun keskikaljakuppilan paikalle rakennettiin nyt käyttökiellossa oleva kunnantalo. Sen takana apteekkirakennuskin on yhä, mutta kuvan elokuvateatteri edestä on purettu.

70-luvun loppupuolella Koskenmäellä, nykyisen Helluntaiseurakunnan tiloissa toimi Kinnusen mattoliike, jossa myin Hannun lattia- ja seinäpäällysteitä. Sekä hain lähes päivittäin vieressä olleesta Tuusulan Talouskaupasta keskikaljaa päivieni ratoksi. Kukaan muu ei liene lipitellyt nykyisissä kirkon tiloissa aiemmin olutta minua enempää. 

Yksi asiakkaista oli Kaisa Soininen, jonka koti oli mainitun apteekkirakennuksen yläkerrassa. Hän halusi portaisiin neulehuopaa, kylpyhuoneen seiniin ja lattiaan muovipinnoitteet sekä olohuoneeseen englantilaiset kuviotapetit. Niinpä myin ne hänelle asennettuna. Tapettimestarina toimi Nils Åström ja mattomestarina minä. Taisipa asennustöissä olla Kinnusen Hannun lisäksi Venetkosken Harrikin. 

Kaisa oli ystävällisen etäinen, ylhäinen ja tarkka, hieno nainen. Muistan hänen seuranneen kommentteineen haukan lailla portaissa jokaista mattopuukon viiltoa kiinnittäessäni päällysteitä kontaktiliimalla. Joka taitaa nykyisin olla myrkyllisyytensä vuoksi pannassa.

Viimein hikeennyin vahtimiseen eikä auttanut vaikka kuinka ajattelin, että keskeneräistä työtä ei näytetä kuin hulluille ja narreille. Ja sanoin hänen johonkin mielipiteeseen, että "luulisi kelpaavan asuntoon, jossa olohuoneen tapetitkin ovat väärinpäin". Silloin apteekkari lähti eikä häntä enää sen jälkeen näkynyt. Mutta seuraavana aamuna sen sijaan näkyi Åstromin Nisse synkkine ilmeineen: "Mitä olet Soini mennyt sanomaan Soiniselle!!?" Tähän minä, että "leikillähän sanoin, kun se kyttäsi koko ajan takana".

Kun Nisse viimein rauhoittui ja hipsi jatkamaan tapettihommiaan, huusin vielä perään, että tapetit muuten ovat ylösalaisin. Tästä kinasimme myöhemmin monesti Kesti-Grillissä, Aliupseerikerholla ja Matka-Tuopissa grogilasien takaa. Kavereita oltiin kuitenkin aina, mestari Nisse ja kisälli minä.

Tämä kaikki tulee välillä yhä mieleen asioidessani apteekissa, sillä puolen vuoden Aasian matkalle tarvitsen sepelvaltimotauteineni pillerin jos toisenkin. Kerran lompsin apteekin edelliseen paikkaan ja ihmettelin sisään päästyäni, että onpas tämä sisustettu viihtyisäksi. Kun sitä kehuin, vastasi myönteisen palautteeni vastaanottanut, että kiitos vaan. Tämä ei kuitenkaan ole enää lääkekauppa, vaan kodin sisustustarvikemyymälä 🤣🤣.

Mutta jos jotain on vuosikymmenten saatossa nykyisin nimeltään Tuusulan ensimmäisessä apteekissa säilynyt, on se loistava asiakaspalvelu ja asiansa osaava henkilökunta. Taitaa ollakin niin, että pohjakoulutuksen lisäksi farmaseutiksi opiskellaan kolme vuotta ja proviisoriksi viisi. Monopoliasemassa olevalla, eikä kyllä kaikilla muillakaan ole asiakaspalvelu aina korkeassa kurssissa, on sitten koulutusta tai ei. 

Ei kommentteja: