Kuningatar Elisabet ja Battler Britton

Robert Hereward "Battler" Britton on lentäjä-ässä, entinen Perun laivaston luutnantti ja muukalaislegioonan kapteeni. Keskimmäinen nimi Hereward viittaa muinaiseen normanneja vastaan taistelleeseen sankariin. Lempinimi Battler Britton viitannee paitsi kantajansa taistelutaitoihin, myös ilmasotaan Britanniasta (Battle of Britain). Sotilasarvoltaan Britton on useimmiten majuri, muutamassa tarinassa everstiluutnantti ja ainakin kertaalleen eräässä kansallisen Kiinan lentojoukkoihin sijoittuvassa tarinassa eversti."

Tämä kuvitteellinen Korkeajännitys ja Siivet sarjakuvalehtien lentäjäsankari lienee muokannut eniten käsitystäni ylipäätään englantilaisista. Tai briteistä kuten heitä kutsuin. Battler Britton teki lapsen ja nuoren maailmassani ikäänkuin kaikista maan kansalaisista jotenkin ylivertaisia. Oikeassa elämässä ehkä vain eilen viimeiselle matkalle lähtemyt kuningatar oli sellainen.

Kun olin kaksivuotias, Elisabet kruunattiin koko loppuelämän kestäneeseen tehtäväänsä. Käytännössä hän palveli kansaansa koko sen ajan, josta ylipäätään muistan jotain. "Velvollisuus ennen tunteita", sanoi kuningatar. En tiedä ketään toista, joka olisi liikuttanut ja yhdistänyt yhtä paljon myönteisellä tavalla maailman eri kansoja kuin hänen kuolemansa ja tunteja kestäneet hautajaiset eilen. Itsekin niitä televisiosta seurasin liikuttuneena, sillä Elisabet oli minunkin kuningattareni.

Iltasanomat kirjoitti tapahtumasta näin: "Hautajaisista tuli ennennäkemättömän vaikuttava, maailmanlaajuinen tapahtuma – ja erityisen koskettava sellainen. Kun katsojille välitettiin lähikuvia kuningas Charlesista sekä Elisabetin lastenlasten ja lastenlastenlasten surumielisistä kasvoista, ne koskettivat syvästi. Heidän kasvoistaan pystyi aistimaan kaiken sen valtavan surun, jonka esiintuominen heidän asemassaan on hyvin harvinaista. Katsojat pääsivät myös seuraamaan brittien hallitsemia, todella loppuun asti hiottuja yksityiskohtia. Kaikki oli todella näyttävää ja ennen kaikkea kunnioitusta herättävää."

Maailma ja itseään luomakunnan kruununa pitävä ihminen ovat yhdessä ja erikseen ihmeellinen asia. Ihminen ei näillä näkymin kykene koskaan saamaan aikaan maailmankaikkeuden loppua, mutta näyttää siltä, että oman lajinsa hän saattaa hyvinkin onnistua tappamaan sukupuuttoon. Siinä tehtävässä veturina on tällä hetkellä itsensä kansan tuella diktaattoriksi ylentänyt Vladimir Putin. Hänkin on kansoja yhdistävä tekijä ja hän on rakastamisen sijaan maailmanlaajuisesti hyvin vihattu.

Ihmisten kyvyttömyydestä toimia yhdessä kertoo toinen maailmansota. Kuinka paljon pahaa Hitler teki ennenkuin muu maailma pystyi hänet pysäyttämään. On lohdutonta ajatella, Stalinkin muistaen, kuinka pitkälle tiellään joku voi kulkea. Näiden synkkien visioiden keskellä minäkin olin eilen hautaamassa sähköisessä maailmassani Englannin kuningatarta, jonka piti asemansa vuoksi olla poliittisesti neutraali. Minulle hän oli merkittävä rakkauden ilmentymä, jonka maailmanlaajuisen suosion koko laajuus ilmeni vasta hänen kuoltuaan.