Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Suo siellä, vetelä täällä

Eilen kirjoitin, että vaikken ymmärrä mehiläisen ruuanhakumatkaa, se ei estä pohtimasta asioita, joista en käsitä sitäkään vähää. Suomen valtio, siis me suomalaiset omistamme enemmistön Fortumista, joka puolestaan omistaa 3/4 syvällä suossa rämpivästä saksalaisesta energiayhtiö Uniperista. Liossa on 20 miljardia suomalaista rahaa.

Fortum myi aikoinaan sähkönsiirtoliiketoimintansa, joista se sai lähes 10 miljardia euroa. Rahat yhtiö investoi pääosin saksalaisen Uniperin ostoon. Sen myötä Fortumista tuli yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä, mutta sillä ei johtaja Pauliina Vuosion mukaan ole määräysvaltaa Uniperiin.

Jotta osakkuudet olisivat kuitenkin hyvin hoidettu ja vastuullisesti sijoitettu, on merkittävät valtion omistukset keskitetty omistajaohjausministerille, joka on tällä hetkellä Tytti Tuppurainen. Kun häneltä kysyttiin oliko Uniperin osakkeiden osto virhe, oli vastaus, että sitä pitää kysyä Fortumin hallituksen puheenjohtajalta ja toimitusjohtajalta. 

Grrr grrr... , sanon minä. Vastuuministeri on siis sitä mieltä, että valtio voi antaa miljardien takaukset veronmaksajien rahoilla, mutta ei silti tiedä mitä tekee eikä ole niistä vastuussa, vaikka mentäisiin kuinka metsään.

Oikeastaan ymmärrän, sillä eihän tämä ole ainut kerta, kun Saksa on vetänyt kansamme kölin alta. Aikoinaan meillä oli myös valtion firma Sonera, joka osti Saksan ja Italian huutokaupoista ilmaa 😅 5 miljadilla eurolla luullen ostaneensa kolmannen sukupolven dataverkkoja.

Ehkä on niin, että yksinkertainen, katajainen kansa ansaitsee näköisensä ja valitsemansa asioiden hoitajat. Mutta ei niin suurta härkää, etteikö loppupelissä salvaja ole suurempi. Vaikka sitä ei löytyisi eduskunnan isosta salista taikka kabineteista eikä kansastakaan ole madonlukujen lukijoiksi, on iso maailma toisenlainen. Siellä on kyytikin joskus kylmää. Valitettavan usein Suomessa päättäjä ei joudu vastuuseen ja laskun maksaja on kansa. 

Joku on sanonut minulla olevan pirullisen muistin. Että muistan mitä ei pitäisi ja unohdan mitä olisi hyvä muistaa. Kun Suomi myi sähkön kantaverkot, moni oli sitä mieltä, että sen teki esittelevä ministeri Pekka Haavisto. Ikään kun hänellä olisi ollut Putinin valta. Samalla muistilla muistelen, että Uniperin ostosta ja valtion takausten antamisesta olisi päättänyt Sipilän hallitus. 

Demokraattisessa järjestelmässä on paljon hyviä puolia, mutta myös huonoja, sillä juuri kukaan ei laita likoon eikä käytä muutenkaan omia rahojaan. Toisten hillopurkilla on mukavampaa ja makeampaa mällätä sekä ottaa riskejä, sillä huonoista päätöksistä ei Suomessa hevin joudu tilille. Paitsi, jos lähettelee tekstiviestejä, puhuu tai käyttäytyy muuten sopimattomasti rakkauden tai läheisyyden kaipuussaan 🥰. 


Ei kommentteja: