Säännöllisesti kulkevat lautat yhdistävät Ko Lanin mantereeseen. Suurin osa kahdeksasta rannasta on länsipuolella. Suosituin on Tawaen Beach, jossa on satama. Rannalla on pieniä turistikauppoja ja ravintoloita. Muita rantoja ovat muun muassa Tonglang Beach, Tien Beach, Samae Beach ja Naon Beach. Me kävelimme tai muuten kuljimme niistä parille, kolmelle, sillä niitä yhdistävät myös noin 30 bahtia maksavat lavataksit. Skoottereitakin on vuokrattavana.
Vedet ovat kirkkaita. Voinkin sanoa monesti armeijan Sai Keawin ja Bang Sarayn rannoilla käyneenä, että vesi ei ole koskaan ollut niillä yhtä puhdasta tai sen näköistä, vaikka niillekin mennään usein jo mainitun kirkkaan veden perässä. Puhumatta mitään Pattayan omista rannoista.
Nyt, yli 70 vuotiaana olen oppinut tulemaan juttuun itseni kanssa siellä missä olen, enkä enää etsi parempaa huomista sieltä missä en ole. Joten viikon tai parin leppoistamiskohteeni voisi hyvinkin olla Pattayan edustan, viihtyisä saari. Näin saattaa ensi kerralla myös olla, kun Seven Seasin Thaikoti ei ole koko aikaa käytettävissäni.
Mitä viikko tai kaksi sitten maksaisi ja miten aikani viettäisin? Osa blogini lukijoista käyttää euroja ja osa bahteja, niin yksinkertaistaen alakanttiin 10 eurolla saa 350 bahtia. Kun lavataksi Jomtienilta Pattayalle maksaa 10 bahtia ja laivamatka Bali Hain satamasta saarelle 30 bahtia, niin reippaalla eurolla olen saarella. Tietysti voin mennä yksityistaksilla saman matkan, jolloin hinta on 100 bahtin paikkeilla ja jatkaa pikaveneellä saarelle hintaan 200 bahtia. Pikaveneellä voin mennä Koh Larnille suoraan Jomtieniltakin.
Ruoka on hieman kalliimpaa kuin mantereella. Muovinen makuudivaani patjalla päiväksi tai tunniksi on 50 bahtin paikkeilla. Vuorokausihinnat majoittumiselle ovat 1000 bahtin molemmin puolin ja ylöspäin. Mantereen tapaan pitkäaikaisemmassa asumisessa hinnoista voi neuvotella, varsinkin sesonkiaikojen ulkopuolella.
Mitä sitten tekisin, jos olisin saarella viikon tai kaksi? Lilluisin lähes neitseellisessä vedessä, paistattelisin päivää varjon alla divaanillani, lukisin, kirjoittaisin, juttelisin muille mukavia, selittäisin rannan koirille niiden tehtäviä ja palkitsisin ymmärtämisen makupaloin, seikkailisin somemaailmassa sekä vain leppoistaisin elämäni iltapäivän auringossa. Ehkä ostaisin turistikaupoista jotain mitä en tarvitse ja poimisin rantakiven tai simpukankuoren muistoksi Jokilaaksoon. Iltoja eläisin yksin, seurassa tai muiden mukana ja katsoisin unilääkkeeksi ehkä jonkun elokuvan älylaitteestani. Tai sitten jotain aivan muuta, jonka elämä voi tuoda tullessaan.
Itse en ehkä valitsisi yöpymispaikkaa kuin vuorokaudeksi kerrallaan. Aamiaisen yhteydessä tekisin inventaarion eilisestä ja päättäisin kävelenkö, menenkö golfautolla tai jollain muulla tavalla toiselle, toinen toistaan viihtyisemmistä rannoista. Olisikin mukava tavata tai kuulla muuten onko joku viettänyt esimerkiksi viikon tai parin loman Koh Larnilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti