Sonia Residence on 140 huoneen 4 tähden boutique-residenssi, jonka ympärillä on Seven Seas ja 7 kuuluisaa maailman saarta, Bahama, Bora Bora, Madagaskar, Seychellit, Havaiji, Pääsiäissaari ja Mystery Island sekä uima-allas, joka mutkittelee yli 1 km mittaisena 7 condon sekä klubirakennuksen ympärillä.
Päiviksen ja vähän minunkin Thaikoti on Bahaman ensimmäisessä kerroksessa. Parvekkeeltamme on matkaa uima-altaaseen noin 4 metriä, jonne hipsin salaa monesti pimeän tultua ilman Eevaa Aatamin asuisena.
Vaikka voisin valita noin 1500 huoneiston kokonaisuudesta nyt jo usean vuoden jälkeen uudelleen, päätyisin samaan, alle 40 m² asuntoomme. Ehdottoman mieleisen hankkiminen edellytti kauppojen tekemistä ennen kuin kiveäkään oli paikallaan.
Ainutlaatuiseksi sen tekee pieni, ikään kuin oma keinoranta, jonne ei uimatta pääse kuin neljästä asunnosta. Tällä noin 100 m² rannalla tapahtuu silti yhtä ja toista. Yhtenä aamuna noukin pihamme palmupuista kookospähkinöitä talon puutarhurin kanssa ja nautimme niiden sisältöä taatusti tuoreena.
Allasta ja sen ympärillä olevaa kasvillisuutta puineen huolletaan kiitettävällä tavalla ja luulenkin niiden viettävät kelpo elämää. Oletettavasti yksi rantamme kasveista on plumeria, jossa en koskaan ole nähnyt silti kuin muutaman lehden kerrallaan ja ehkä jonkun kukan.
Aivan parvekkeemme vieressä on koristeena hankkimamme "veivarit". Isäntä ja emäntä, jotka pyörittävät ja tekevät ihmisen niin usein turhaa tai tarpeetonta. Tänä vuonna olen laittanut puiseen tuulimyllyyn uudet siivet, sillä altaasta kävi silloin tällöin joku lapsi leikkimässä voimalaitoksellamme liian voimaperäisesti.
Sen juurella oli monen vuoden ajan kasvanut kaksi istuttamaamme alue vera lääkekasvia. Kahden vuoden korona-aikana ne olivat kadonneet kuivuuttaan tai ehkä jonkun työntekijän kotipuutarhaan. Viikko sitten kaupungin myymälän isäntä toi kotoaan kovia kokeneen vastaavan kasvin, jonka hän myi muutamalla kymmenellä bahtilla. Istutin sen entisten tilalle ja nyt vaan toivomme uuden asukkaan elpyvän, mutta ennen kaikkea selviävän hengissä matkastaan uuteen kotiinsa.
Joskus altaan reunaa myöten joku työntekijä tulee keinonurmelle syömään lounastaan tai vaan pomon katseilta piiloon päivänokosille. Siistijäkin käy päivittäin harjan kanssa pitämässä kaiken puhtaana. Aiemmin istuimme rantamme omilla tuoleilla tai parvekkeella aamukahvilla Päiviksen kanssa, mutta nykyisin istun yksin. Joka tapauksessa, kuten jossain blogissa aiemmin kirjoitin, tänä vuonna Seven Seas on tuntunut edelleen hienolta, mutta nyt myös ensimmäisen kerran kodilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti