Koti on korvien välissä

Joku on sanonut, että kengät ovat kulkurin koti, koti on korvien välissä tai kaiken kannan mukanani. Hyviä sanontoja, jotka ehkä kertovat juurettomuudesta tai itsensä etsimisestä. Mutta voivat ne kertoa muustakin. Esimerksiksi, että on elämänsä kanssa sujut ja tasapainossa sekä on hyvä olla yksin tai seurassa.

Vasta Pattyalla olen pohtinut enemmän muita suomalaisia ulkomailla. Ajatellut, että mikähän mahtaisi olla yhdistävä tekijä muilla mailla asuviin tai vähintään kuukausia viettäviin kotimaani kansalaisiin. Heistä, joiden kanssa aikaani vietän tai muuten Jomtienin seudulla tunnen, yllättävän monella on kokemusta aiemmin ulkomailla vietetystä ajasta. On ollut työmaita kaukomailla, autotehtailla Ruotsissa tai merimiestaustaa ja niin edelleen. 

Ehkä ylipäätään muualle lähtemisessä voi auttaa, jos on oppinut kulkemaan kotimaata etäämmäs. Seuraavalla kerralla on helpompaa mennä, kun se ei ole enää hyppy täysin tuntemattomaan.

Vaikka puhunkin paljon, osaan myös kuunnella. Olenkin kuunnellut monta tarinaa lähtemistä ja juurtumisesta jonnekin missä ei ole mitään sunnyinseudulta. Reissut Thaimaahan ovat vuosi vuodelta itsellänikin pidentyneet ja samalla hieman himmentäneet synnyinmaan merkitystä. Monesti monella vuosien jokavuotisesta matkakohteesta onkin tullut uusi kotimaa. Usein siihen on vaikuttanut paikkaan kiintymisen lisäksi ehkä eniten rakkaus. Sillä luulen yhä, että parasta ihmisessä ei ole yksin olo eikä elo. Iloitsenkin jokaisesta onnelliselta näyttävästä pariskunnasta.

Kaikkinensa minäkin elän onnellista elämää, vaikka en sitä juuri muiden kanssa jaa. En varsinkaan vuodettani. Muistan kyllä olla usein kiitollinen ja kiittääkin, että olen saanut päiviä itselleni kelpo määrän. Ilon aiheet ovat myös vuosikymmenten saatossa vaihtuneet tai ainakin painotukset muuttuneet. Juuri nyt, osin Covid-19 hallitsemassa maailmassa, en kaipaa Suomeen, johon tosin vaikuttaa Valtteri-lumimyräkkä, joka ympäröi Merikonttikodinkin valkoisella vaipalla. 

Mutta kun muuttolinnut aloittavat lähtölaskentansa, lähden jollakin lennolla yhtyäkseni niiden reitille, kun ne tulevat Jokilaaksoon etsimään uutta puolisoa tai joutsenten tapaan entisen kanssa.