Thaimaassa ollessani olen käynyt useammin kuin kerran ainakin tusinassa eri saunassa ja niihin liittyvissä allaskokonaisuuksissa. Jokaisessa on ollut jotain mistä pidän paljon ja joskus jotain mistä pidän vähemmän tai en lainkaan. Haukkumisen jätän silti muille, sillä se pilaa sauna- ja usein muunkin hyvän fiiliksen.
Ehkä kaunein löylyhuoneen näköala merelle on Pattaya Suomi-Seuran condon katolta. Upea auringonlasku vastaavasti on Lumpinin saunan uima-altaassa. Voi ihailla kuinka aurinko painuu horisonttiin Siaminlahden toiselle puolelle. Jollekin vastaavasti huonoa on saunamatka, toiselle maalatut lauteet, kolmannelle hygieniataso, neljännelle löylyseura, viidennelle hinta jne.
Pitkään luulin, että Jomtienilla sijaitseva Mari-Jari on sulkenut ovensa. Saattoi kuitenkin olla maanantai, kun piipahdin autiolla pihalla ja tein liian hätäisen tulkinnan, sillä silloin paikka ei palvele asiakkaita. Kun Suomi-Seura oli ja me asuimme Soi Welcomella, tuli Mari-Jarilla käytyä useammin, koska se sijaitsi varsin lähellä, kävelymatkan päässä. Muistelen saunan olleen myös aikoinaan halvempi, sillä tällä hetkellä hinta on 300 bahtia.
Mieleen muistui TB:n mainos, missä porho ajoi limusiinillaan sikari suussa todeten hänelle sopivan, että polttoaine maksaisi kympin litra. Ja jatkoi, että silloin ei tulisi kuin tuttuja vastaan.
Myös saunaseuraan vaikuttaa hinta eikä Mari-Jarissa juuri käyne saunojia, joille tärkeää on päästä halvalla. Eilen raotin kukkaroni nyörejä ja nautin täysin palkein hienosta kokemuksesta, siisteydestä ja hygieniasta. Siitä hyvä osoitus on aito, venäläinen kiuas ja sauna, joka on kolme kertaa päivässä tovin kiinni. Silloin löylyhuone siistitään ja tuuletetaan kunnolla.
Jos ei syystä tai toisesta tahdo paikan päälle, on netissä kuvia ja videoita, joiden avulla voi päästää mielensä aistimaan hienoa kylpy- ja saunakokonaisuutta. Venäläisen lisäksi paikassa on kaksi suomalaista ja turkkilainen sauna, jonka moni tunnistanee höyrysaunaksi. Väkeä oli eilen kolmisenkymmentä kerrallaan. Juomakin oli kylmää kuin kylmäaltaan vesi ja hyvää, jota tarjoili hieman suomea puhuva, ystävällinen tarjoilija.
Oli mukava reissu, vaikka juuri hinnan ja ehkä suomalaisen seuran puutteen vuoksi en siellä säännöllisesti käy jatkossakaan. Mutta vannomatta paras, sillä Mari-Jarista on vaikea löytää huonoja puolia. Itäisen naapurimaamme kansankin kanssa olen tullut juttuun sitä paremmin, mitä paremmin muistan painaa taka-alalle isältä ja vähän muiltakin perittyä ryssävihaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti