Selvännäkijä

Aikoinaan oli työpaikassani kesäharjoittelija, jonka tehtäviin kuului pienen henkilökunnan taukotilan siisteys, päiväkahvien keittäminen ja astioiden tiskaus. Hän sai tehtävänimikkeekseen toimipistevastaava.

Newcastlen metrossa matkalippujen tarkastajaa kutsutaan revenue protection officeriksi, vapaasti suomennettuna myynninturvaamisvirkailija. Se saa heidän työnsä kuulostamaan tärkeämmältä, joten miksi ei, sanoo Angela Baron Chartered Institute of Personnel and Developmentista.

Mutta matkansa varrella voi saada nimensä eteen, taakse tai muuten yhteyteen kuvaavan sanan, varsinkin selän takana, joka ei ole kovinkaan mairitteleva. Voi olla tyhjäntoimittaja, kroonikkoalkoholisti, läski tai vaikkapa puupää. Joskus pilkka osuu omaan nilkkaan tai muuten kääntyy asianomaiselle parhain päin. Kun join saattoi joku, joka ei vastaantullessaan ehtinyt vaihtaa kadun toiselle puolelle, sanoa halveksivasti katsoen, että mitä juoppo. Se oli mitä parhainta itseeni kohdistuvaa päihdetyötä. 

Mutta vuosien varrella olen kuvainnollisesti ollut ottamassa autotallin orsilta jonkun hengettömänä alas, päivänsä päättäneenä kaulakiikusta. Silloin on mieleen tullut, että olikohan hän kokenut halveksuntaa kerran liikaa, kun jonkun olisi pitänyt ottaa kainaloon ja vain välittää...😢. 

Nimen lisäliitteitä on minullakin ollut koululaisesta johtajaan ja lähetistä sosiaalineuvokseksi. Itsekin niitä olen kehitellyt. Kuten elämän koelentäjä ja väärien valintojen asiantuntija. Eivätkä ne ole vain tuulesta temmattuja, vaan sellainen koen olevani ja haluan ollakin. Joka kulkee omia polkuja ja tietää vääristä vaihtoehdoista päivä päivältä enemmän.

Eilen oivalsin läheltä liippaaviin sanoihin kolme oikein hyvää lisää, joiden kytkentää alkoholiin en ollut koskaan kuullut. Harvasta juoposta on tullut itsestään selvä ja aa-lainenkin on juomatta päivän kerrallaan, joten voisiko häntä sanoa "päivänselväksi"? Ja kun raittiita päiviä kertyy liuta lisää, voisiko hänestä tulla "selvännäkijä"?