Päivä Mae Phimissä

Ei ollut petankkikilpailua, sillä lähes naapurikaupunkini suomalaiset pelaavat vain sunnuntaisin ja me taas vastaavasti muina päivänä, muttei sunnuntaina. Yksi kaupungin kolmesta kentästä kuitenkin nähtiin, joka oli tehty tyylikkäälle omakotitaloalueelle vain peliä varten.

Sen sijaan Pekka Paikallinen näytti kaupunkia. Ajeltiin siellä täällä ja nähtiin niitä näitä aina Ruotsin kuninkaallista huvilaa myöten. Oli mukavaa kokea kaupunkia monipuolisemmin kuin mihin olisimme ikinä kyenneet ilman oivaa opastamme. 

Jos olisin kirjailija, olisi Mae Phim loistava paikka kirjoittaa kirjaa meren rannalla lempeän tuulen antaessa virikkeitä puuhaan. Ylipäätään joutenoloon kaupunki on loistava valinta. Mutta varmasti muutakin puuhaa on, koska vain kerran viikossa pelaamisen kerrottu syy oli, että ihmisillä on arjessa niin paljon muutakin tekemistä.

Yhden yön majoitusvaihtoehtomme ystäväni condossa lähes rannalla oli toimiva ja hyvä ratkaisu. Käytinkin muun muassa katolla olevaa uima-allasta päivällä sekä illalla. Siaminlahden yli viisi kilometriä pitkä ranta oli lähes autio ja hieno. Blogini kirjoittamisen jälkeen aion kävellä mereen aamu-uinnille, sillä edelleen heräilen entiseen tapaan neljän maissa.

Monena aamuna kulkiessani olen pohtinut minkälainen lienee varhaisen linnun löytämä mato. Käsitän vain sen, että linnun löytö ei ole madon onni 😥. Joka tapauksessa kuten eilen enteilin, on yhden, kahden yli puolipäivän ja yön reissu ollut oikein mukava, jonka saatan tehdä yksin tai seurassa uudelleen. Hintataso on mielestäni noin Pattayan luokkaa, joka hieman yllätti.

Mae Phimissäkin on viikonloppuisin rannalla paljon paikallista väkeä Jomtienin tapaan. Luulen sen olevan myös monelle rannan yrittäjälle turistien puuttuessa niin sanottu, ehkä ainoa henkireikä.

Eräällä tavalla on mielenkiintoista verrata isossa ikkunassa rantojen käyttöä Suomen vastaavaan, sillä niissä on merkittäviä eroja. Luulen, että yhteiskunta omistaa hiekkarannoista ison osan, joiden kaistaleita kaupungit vuokraavat rantatuoli- ja muille yrittäjille. Jotka vastaavasti tuottavat palveluja rannalla vapaa-aikaansa viettäville.

Lisäksi auringonvarjojen välissä puikkelehtii monenlaista luvan kanssa ja ilman tuotteitaan ja palveluitaan kauppaavia. Nousu- ja laskuvedestä riippuen on jokapaikassa monen metrin tyhjä rantakaistale kävelemiseen, kuntoiluun tai vaan oleiluun. Myös rantatuoliyrittäjien välissä on alueita, joille voi mennä ilman rahaa eväineen ja juomineen vaikkapa omalle kaislamatolle.

Kaikkinensa Thaimaa soveltuu erinomaisesti ystävällisine ihmisineen, kohtuullisine hintoineen ja alati hienoine ilmoineen oivalla tavalla leppoistamiseen. Monessa paikassa pärjää loistavasti ilman minkään ulkomaankielen taitamista, sillä turvattomuuden tunteeseen voi valita kohteen, jossa on muitakin suomalaisia. Monta kertaa Thaimaahan tuleminen onkin vain valinta- eikä rahakysymys. Jos säästää 3 euroa päivässä vuoden ajan, sillä elää kuukauden vaikkapa Jomtienilla lentoineen, ruokineen ja asuntoineen.