Tänä aamuna olen lähdössä lähikaupunkiin päiväksi ja yöksi tai pariksi. Tarve tuli, kun kaverini kaukaa Suomesta pyysi voisinko käydä katsomassa noin 100 kilometrin päässä kuinka hänen asuntonsa jaksaa, joka on ollut pari vuotta tyhjillään monen muun tapaan Covid-19 vuoksi.
Sehän tuntui vain mukavalta ehdotukselta, joten lupauduin mielelläni. Alkuperäiseen suunnitelmaani kuului, että ajelen sinne hissin kissun osaomistus Zoomer X:llä, sillä matka pitkin kiemurtelevia pikkuteitä ja rantoja on oikein sopivan mittainen.
Asia tuli kuitenkin puheeksi Jomtienin Buddha-aukion pelikentällämme Angket Condominiumin vieressä. Sen, jossa aikoinaan oli Pattaya Suomi-Seura. Jonka opaskyltti on seinässä vielä jo vuosia Soi Welcomille muuton jälkeenkin. Joku sanoo, että Seuralla ja vieressä olevalla, välillä thailaisten höystämällä suomalaisten petankkiharrastuksella ei ole koskaan ollut kytkentää keskenään. Olisi kuitenkin mukava tietää oikeasti ja saada varmistustakin oliko tosiaan näin.
Illalla keräillessä kassiini matkatavaroita piipahdin myös https://www.facebook.com/groups/suomalaisetmaephimissa/?ref=share -ryhmän sivuilla.
Luvassa on laatuseuraa, maailmaa syleileviä keskusteluja sekä muutenkin mukava, pikku matka. Varsinkin, jos löydämme condon avaimia hallussaan pitävän isännöintitoimiston ja saamme avaimet. Mutta maa on täynnä toinen toistaan parempia majapaikkoja, joten yö taivasalla ei ole näköpiirissä.
Kirjoittaessani aamun tekstiä, palasi myös mieleen muutama vuosi sitten moottoripyöräreissu Päiviksen kanssa samaan kaupunkiin. Blogi siitä löytyy arkistostamme ja saatan julkaista julkaisun uudelleenkin.
Yövyimme silloin Coca-Cola Beachilla. Luulen sen olleen ensimmäisiä Harrikkareissujamme, joskin saatan muistaa väärin ja allamme olikin Honda Phantom. Sen myin aikoinaan tämän päivän matkaseuralaiselleni, jolla oiva kulkupeli on edelleen. Silloin tällöin se odottaa uutta, mutta laillani alati vanhenevaa isäntäänsä Buddha-aukion petankkikentän kupeessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti