Jutustelu kääntyi myös toiveeseen, että olisikohan Seven Seasissa nuorelle parille kuukaudeksi kotia. Sitä lähdimme selvittämään Pentti Peltisepän toimiessa Jere Jarruvaununa. 1500 asunnon respassa esitimme asiamme ja oli mukava nähdä miten mutkattomasti homma toimi, vaikka vuokrausaika piti sisällään sekä joulun että uudenvuoden.
Pian olikin paikan päällä venäläinen nainen, joka avainnipun kanssa lähti esittelemään eri vaihtoehtoja. Mainarimies nuorikkoineen löi jo lukkoon meidän Thaikotimme kokoisen kaksion kaupunkinäkymällä, kun rouva päätti esitellä vielä yhden isomman, noin 50 m² huoneiston kolmannesta kerroksesta allasnäkymällä. Kaikki sujui jouheasta ja avaimet sekä rahat siirtyivät kädestä toiseen. 12 000 bahtia kuukaudesta oli hyvin kohtuullinen korvaus ajankohta ja huoneisto sijainteineen huomioiden. Itsestäkin tuntui itsekkäästi hyvältä kokea olleeni pikkuisen avuksi.
Eilen olin ensimmäisen kerran eri mieltä vartijan kanssa, kun hän oli sitä mieltä, että päästäkseni mopoineni reseptionin edestä pihaan minun pitäisi kiertää kadun kautta. Hän siirteli esteaitoja eteeni, jotka kiersin sujuvasti pää ylikierroksilla savuten. Käytin lähes kaikki sanavarastossa olleet, englanninkieliset, loukkaukseksi tarkoittamani sanat, joiden huomasin vartijan muuttuvasta kasvojen väristä menevän myös jakeluun.
Kun viimeisn sain Zoomerin parkkiin kävelin takaisin vartijoiden kopille pyytämään anteeksi. Sekin meni jakeluun, sillä vielä tänä aamunakin vartija tuli hymyssä suin kättelemään ja halaamaan. Ravintola Jaenaan mennessäni ajattelin, että tosi mies osaa kävellä tarvittaessa myös omia jälkiään takaisin nöyrinkin mielin. Siitäkin tuli hyvä mieli. Ravintolassa piti käydä heti aamusta, sillä yöllä muistin, että eilen tuohduksissani jäi ruokakin maksamatta. 😅😅.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti