Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 23. lokakuuta 2021

Sanna Marin

Usein yölläkin pohdin mistä kirjoittaisen seuraavan blogin. Virikkeitä löytyy omasta sekä muiden eletyistä elämistä, mielikuvituksesta, unelmista, tulevasta, luetusta, nähdystä, kuullusta ja havainnoista välillä hyvinkin kaukaa, Naurusaariltakin saakka. Toisinaan aihe on kiven takana ja joskus se syntyy kuin itsestään. Kirjoittamisessani on aina tunne mukana. Välillä on rakkautta, surua, silloin tällöin vihaa, inhoa ja milloin mitäkin. En kirjoita, jos ei tunnu miltään, vaan kaivan vanhan kirjoituksen, päivitän sen ja julkaisen uudelleen. 

Mieltäni askarruttaa tällä hetkellä julkisuus ja Sanna Marin, joka maksaa siitä kovaa hintaa. Sitä ajatellessa muistui mieleen englantilainen sarjakuvapariskunta, Lätsä ja Floora, jonka piirtäjä sanoi kertovan hänen omista vanhemmistaan. Kerran Floora läksytti sohvalla makaavaa puolisoaan, että mikset tavoittele jotain merkittävää asemaa, edes työtä ja sen myötä ehkä vaurauttakin, kuten monet muut miehet. Silloin Lätsä pomppasi ylös kuin ahaa-elämyksen saaneena vaipuakseen oitis takaisin sohvan pohjalle. Tähän Floora, että mikäs nyt tuli? Miksi tavoittelisin jotain sellaista, mistä parhaat kaverini olisivat pian repimässä minua alas, vastasi Lätsä. 

Tätä ajattelin, kun lehdet uutisoivat kuinka vähän päämisterillämme Sanna Marinilla on luotettuja henkilöitä ympärillään. En millään muotoa ole hänen fanittajansa, mutten kuulu niihinkään, jotka repivät häntä alas. Julkisen retostelun kohteena on nyt hänen vapaa-ajanviettotapansa. Päähuomion on saanut kuka maksoi viinit ja ovatko turvavälit olleet kunnossa kotona.

Kerran joku kysyi presidentti Ahtisaaren runsaan matkustelun maksajia. Hän sai silloin kansalta vastauksen, että tällä maalla on varaa pitää yksi presidentti vaikka koko ajan ilmassa. Ehkä maksamme tarvittaessa Marinin juomatkin, jos se on hyväksi työtehtävien hoitamisen kannalta. 

En pidä siitä, että yhdessä valitsemamme päättäjät ovat yleistä riistaa, jonka oikeuslaitoksemmekin hyväksyy liian pitkälle asemaan kuuluvana julkisuuden hintana. Marinin pitäisi hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisten asioita ja kaikkien etu olisi antaa siihen täysi tuki. Mutta nyt hän on valtakuntamme ykköskiusattu, joka taatusti vaikuttaa kykyyn hoitaa sitä, mihin Suomen kansa on hänet valinnut. 

Marin myös asuu työpaikallaan Kesärannassa ja suurennuslasin alla onkin koko elämä makuuhuonetta lukuunottamatta. Aikoinaan Tarja Haloselta kysyttiin merkittävimmistä kokemuksista Naantalin Kultarannassa. Ikimuistoista oli, kun hän kävi, ehkä nakuna, tyttärensä kanssa yöllä meressä uimassa salaa henkivartijoiltaan. Presidentti Tarja kuten pääministeri Sannakaan eivät voi koskaan enää olla kuten muut. Julkisuuden varjo seuraa heitä loppuun saakka ja hekin ovat laitapuolen kulkijoita. Tosin he tavaltavat toisella laidalla kuin koditon.  

Säälin joskus Marinia ja ajattelen kuinka moni saa leipänsä pelkästään siitä, että hän on olemassa. Lisähintaa joutuu maksamaan naiseudesta, sillä kukapa on juuri kiinnostunut miltä miesministeri näyttää. Pilakuvien määrä on valtaisa, kuten irvailevien kirjoitustenkin. Pääministerimme on myös monien solvaavien mielipiteiden kohteena somessa ja lehtien palstoilla. Mutta minäkin haluaisin kuulla häneltä itseltään jotain. Haluaisin tietää miltä tuntuu silloin, kun tai jos hän kokee olevansa maailmassa aivan yksin tähtitaivaan tai peiton alla, sillä jokainen meistä on vain ihminen. 

Ei kommentteja: