Jokilaakson tarina * 15

Oman kodin esitteleminen isolle joukolle oli ikimuistoinen kokemus. Kokonaisuutena 50 000 kävijää käyttäytyi hyvin. Paljon paremmin kuin joku myöhemmin Jokilaakson pihaan tupsahtanut satunnainen harhailija. Olimme Merikonttikotimme kanssa uudella asuntoalueella kuukauden aamusta iltaan. Oli mukavaa. Kävijöille jaoimme tietoa omalla, joskus kulmikkaallakin tavallamme. 

Voisi sanoa, että sinä aikana kävi koko loppuelämämme vieraat, joka näkyy yhä oviaukkojen kynnyksissä. Ulko-oviahan on kolme, pääsisäänkäynti sekä keittiön ja palvelusväen ovet 😅. Ekokäymälöitäkin on Jokilaaksossa kolme, Biolan, Separet ja Mulltoa, joista jälkimmäinen on kylpyhuoneessamme keittiön ja liukuoven takana ja keskimmäinen Konttisaunallamme.

Muistan yhden "hepsankeikkarouvan", joka pölähti messuilla yhtenä aamuna muiden joukossa. Hän katseli nenäänsä nyrpistellen, kun esittelin käymälän toimintaa. Sitten hän kysyi suu mutrulla, että "tarkoittaako tämä nyt sitä, että viette vessan tuotokset tuosta keittiön läpi ulos?" Sanoin, että "kyllä vain rouva. Siitä niiden taival jatkuu pihan perälle vuodeksi lämpökompostoriin ja sen jälkeen toiseksi vuodeksi jälkikompostoriin. Sitten valmistunut tuote kulkee kasvihuoneeseen, jossa kasvatamme vihanneksia. Joten ympäri käydään ja yhteen tullaan, sillä reippaan parin vuoden taipaleelta muotoaan muuttanut valmiste saapuu takaisin keittiöön ja syömme sen aamiaspöydässä tomaattien ja kurkkujen muodossa. Sitten kaikki alkaa taas keittiön perältä toiletista alusta." Silloin rouva lähti kengät kopisten ja helmat heiluen.

Usein seurasin messuvieraita, jotka saapuivat sisään. Monella oli säälivä ilme kasvoillaan, sillä kieltämättä merikonttimme näyttivät ulkoapäin ankeilta uusien omakotitalojen joukossa. Syntyi hieno kontrasti, kun tutustujat kurkistivat ovelta eikä enää näkynyt jälkeäkään rahtikonteista. Moni totesi "toivuttuaan", että voi kun hieno ja visioi, että eikö tämä voisi olla mummun ja papan koti pihallamme. Tai murkkuikäisten lasten ensipesä heidän harjoitellessa itsenäistymistä. Tai voisiko tämä olla peräti meidän asuntomme, kun lapset nousevat omille siivilleen emmekä tarvitse enää niin paljoa tilaa.