Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 17. syyskuuta 2021

Teppo Seliverstov in memoriam

Tervehdys Teppo sinne jonnekin. Päätit sitten livahtaa ennen minua taivaanrannan ylisille, mistä aika ei enää ketään kiinni saa. Matkalipun handuusi ehkä yllättäen taisi tyrkätä yhteinen Big Bossimme, johon uskon sinunkin omalla laillasi uskoneen. Yllätysten Mies Hän kuitenkin on, joka ei ihmisiltä lähtöaikoja kysele. Jälkeesi meille jäi paljon muistoja, sillä olit jo eläissäsi legenda pitkin kotikuntaasi. Syvimmän surun jätit vaimollesi Anitalle, jolle en osaa kuin huokaista voimia ja antaa virtuaalihalauksen sekä lohdun sanan, että siellä jossakin näemme jälleen ja olemme taas kasassa koko jengi.

Tunsin sinut, mutsisi, faijasi, systerisi, broidisi ja monet muut suvustasi Vallesta lähtien. Ehkä parhaiten kuitenkin isoveljesi Kaiskin, joka oli aikansa paras kaverini. Ensimmäiset muistikuvani sinusta ovat, kun olit räkänokkainen pieni poika Perä-Hyrylän hiekkatien varrella. Olit usein jemmassa Kaiskin selän takana tai tekemässä kolttosia, joka taito sinulla totisesti oli hanskassa. Isäsi, kuten minunkin osasivat vanhan ajan kurittamisen keinot, joiden avulla kotibaletti pysyi kohtuullisesti hanskassa ja faijasi Leksankin lauma kasassa.

Minua kiusasit vuosikymmenet, sillä sanoit minun vieneen uskosi joulupukkiin, kun olin Kaiskin pyynnöstä lapsuudenkodissasi hoitamassa jouluista tehtävää. Jobi sinällään meni muistikuvani mukaan nappiin ja jäitte lahjojenne pariin olohuoneen puolelle. Itse istahdin isäsi ja isoveljesi kanssa keittiön jakkaroille vetämään henkeä. Leksa otti Koskislestin esiin, korkkasi ja tarjosi ryypyt. Näin meillä oli tapana, ehkä hameväen mielestä joskus liiankin usein. Joka tapauksesssa olin juuri nostanut parran ja naamarin ylös ja saanut pullon huulilleni, kun tupsahdit olohuoneesta tuvan puolelle. Siinä meni usko joulupukkiin, sanoit myöhemmin pilke silmäkulmassa minulle monesti. Tottahan se varmasti olikin.

Olit hieno mies. Isokin, kuten koko sukusi. En tiedä johtuiko se koosta, mutta sinulla oli myös kiltti, karhumainen olemuksesi, joka ei useinkaan turhista pullistellut. Ei ehkä tarvinnut. Toki sinullakin taisi olla suomalaisen parisuhteen suomalaiset tavat selvitellä välejä.

Itse olen niin sanotusti harhaoppinen kristitty enkä usko, että yhteinen Isämme Taivasten valtakunnassa erottelee jyviä akanoista tai mustia lampaita muista. Vaikka mustakantinen kirja kainalossa kulkevat, synkkäilmeiset miehet niin väittävätkin. Vaan uskon, että kerran tapaamme kaikki eikä Hän jätä ainuttakaan luomaansa rannalle ruikuttamaan tai kuumaan pätsiin paistumaan.

Olet siellä sateenkaaren tuolla puolen ennen minua. Joten hyvää matkaa sinne missä ei sätkiä kääritä eikä ryyppyjä tarvita. Kun nähdään, jatketaan siitä mihin täällä jäätiin, muttei puhuta Mersuista. Voidaan kyllä puhua Simca Chambordista, perheenne autosta. Se oli harvinainen silloin ja vielä harvinaisempi nyt, jos sellaista enää missään on. Siinä ei ollut osamoottoria vaan koko moottori, jossa oli kaikki 8 mäntää. Muistatko sen Teppo? 

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

itse tunsin tepon yli 20 vuotta ei teppo kenenkään päälle käynyt näin kyllä kun se suuttui monestikkin no mietitään et jos teppo nyt olis jotain lyöny henkihän siinä olisi voinut mennä teppo oli muuten kiva mutta erittäin epäluotettava ihminen jos jotain lainasit takaisin tuskin sait en viimeaikoina ollut tekemisissä mutta oli ikävä kun hän nyt kuoli olihan tepon elämäntavatkin aika karmeeta katsottavaa alkoholia ja tupakkaa kului ja perussairauksiakin löytyi ja vakaviakin sellaisia


terv tepon pitkään tuntenut