Jokilaakson tarina * 7

Joskus Jokilaaksosta häviää jotakin ilman varastamistakin. 2000-luvun alkupuolella yhteiskunta päätti, että Tuusulanjärven ja -joen toisistaan erottava pato Koskenmäen notkossa olisi hyvä saada puretuksi ja sitä varten tarvittaisiin pitkin jokiuomaa tulvavesien tasausaltaita.

Sellaisia suunnittelivat Jokilaaksonkin maille ja halusivat siihen tietenkin vähintään myös maanomistajen mielipiteet. Että kuinka kovasti hanketta vastustan, sillä silloin maat olivat vielä yksin omistuksessani. Vastasin, että eletty elämäni on opettanut, että kun yhteiskunta on jotain päättänyt ottaa yhteiseksi hyväksi, se tekee sen joka tapauksessa. Joten en vastusta lainkaan, jos otetaan hieman toivomuksiani huomioon. Kuten syvennetty lammenosa uimapaikaksi ja Maljapurolle uusi, toinen väylä Purolammesta Tuusulanjoen Jokilampiin, jotka olivat vasta suunnittelijoiden pöydällä.

Näin tapahtui. Kaivettavien lampien kohdalta sekä ympäriltä raivattiin varmasti sata kuutiota nuorta metsää ja puunrankoja siisteihin, isoihin puukasoihin silloin vielä nimettömän tien varteen. Maata vietiin pois kymmeniä kuormia ja tuotiin tilalle uutta. Mukana tuli myös jätti- eli himalajanbalsami.

Kun sitten yhtenä keväänä tulin talven jälkeen Jokilaaksoon, olivat kaikki loppuelämäkseni varaamani polttopuut kadonneet. Aloitin selvitystyön, että mitä hittoa. Kävi ilmi, että myös kunta oli tehnyt lähistöllä metsänhoidollisia töitä ja noutaja oli noutanut väärät puukasat. Aikani kiertelin kotikunnassani etsien vastuunkantajaa, jonka viimein löysinkin. Nimen jätän salaisuudeksi hänen toivomuksestaan, sillä teimme sopimuksen. Tarvitsin nimittäin Jokilaaksossa talousvettä, jota olin aiemmin hakenut Sulan kaupallisen alueen, yhden yrityksen vesipisteestä. Se oli pitkä matka laittomalle mönkijäkuormalle ja 1000 litran vesisäiliölle jarruttomalla peräkärryllä.

Ehdotin mainitulle vastuunkantajalle, että kunnalla olisi vesihanoja minulle lähempänäkin. Joten mitä jos unohdetaan puukasat ja voin hakea vettä sopivaksi yhdessä katsomistamme vesipisteistä. Tämä oiva virkahenkilö sanoi, että eihän hänen kynnet tiukan paikan tullen pidä luvan antamiseen. Mutta hyvä ehdotus. jos ollaan hissun kissun ja haet vettä vähän hiljaisempina aikoina. Jos tiukka paikka tulee, pyydä sen tekijää soittamaan. Vuodessa haen kunnan vettä ehkä säiliöllisen, pari, sillä se on vain yksi monista mahdollisuuksista Jokilaakson käyttöveden noutoon.