Tässä yksi esimerkki erimielisyydestä. Olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että Sarin olisi pitänyt asettua kuntavaaleissa ehdokkaaksi. Aivan yhtä varmasti hän sanoi minulle EI EI ja EI. Kun en juuri koskaan lupaa kuin sen minkä pystyn pitämään, en nytkään voinut luvata hänelle kuin varman läpimenon. Puolueesta riippumatta. Hän ei tarttunut syöttiini, jollaisen oli kyllä moni muukin hänen eteensä heittänyt toinen toistaan houkuttelevamman näköisenä.
Lupasin toisenkin asian. Äänestäisin häntä, vaikka hän olisi poliittisesti mitä tahansa. Äänestäisin siksi, että hän on ylivoimainen ykkönen positiivisen mielikuvan luojana kotikunnastamme Tuusulasta. Kun sosiaalisessa mediassa on valittajia valittamisen jälkeen aina kevään koirankikkareista lähtien, on mukavaa, kun joukossa on myös myönteisten asioiden tekijöitä ja puhujia. Koirankikkareet onkin siitä hyvä esimerkki. Luulen, että Sari löytäisi lumettomasta talvesta ainakin yhden hyvän puolen. Joka keväisen koiranpaskakeskustelun alkaessa jo laantumaan, sanoisi Sari, että lumettomassa talvessa on se mukava puoli, että silloin ei paljastu läjiä lumen alta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti