Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 29. huhtikuuta 2021

Väärien valintojen asiantuntija * 266

Joskus on huono päivä ja sitä edeltävä huono yö. Kuten minulla eilen ja tänään. Oveni ovat olleet aina auki tutuille ja tuntemattomille, mutta nyt  vieraanvaraisuuteni sai aika kolauksen. Eilen iltamyöhään kolkutteli nimittäin oveani kaksi romaaninaista, joilla polttoaine oli loppumassa henkilöautosta Soiniityntien sillanpieleen.

Minäpä päätin heitä jeesata ja lähdin mukaan hakemaan menovettä. Ajettiin Riihikallion jakeluasemalle, josta ostin dieseliä 30 eurolla. Sen jälkeen mentiin hampurilaisille ja maksoin nekin. Sitten tultiin takaisin Jokilaaksoon ja keitettiin kahvit. Juttu luisti ja he kysyivät voisivatko jäädä yöksi. Tähän minä, että mikä ettei, tehdään vaan vähän petejä. Saunan lämmittämisestäkin puhuttiin kaffenjuonnin lomassa.

Mutta naisten mieli muuttui ja yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin he myös lähtivät. Mutta pian huomasin, että matkaan lähti myös pankkikorttini ja hyllystä tunnusluku. Puhelintakaan ei siihen hätään löytynyt mistään. Myöhemmin kylläkin paperipinon alle piilotettuna. Joten yöllä ajoin ystäväni luokse viiden kilometrin päähän päästäkseni kuolettamaan anastetun korttini sekä samalla muutkin kortit.

Mieli maassa ja sydän syrjällään palasin kotiin ollakseni aamulla pankissa kyselemässä tilannetta. Mutta olin myöhässä. Aamuyön aikana oli tililtäni hävinnyt vuoden nettoeläkkeeni verran euroja.

Koska joukossa oli kolmen noston lisäksi pari mittavaa tilisiirtoa, olisi pankki ehkä ehtinyt ajoissa jäädyttämään melkein kaikki tililtäni nostetut rahat. Mutta ei sekään mennyt, kuten pieni ihminen toivoi. Vaan Uudenmaan Osuuspankki sanoi, että sitten vasta jäädytellään, kun olet ensin käynyt tekemässä rikosilmoituksen. Siispä oitis Järvenpään poliisilaitokselle jonottamaan jonotusnumerolla 21. Saadakseni viimein ainoastaan kuulla, että tänään ei oteta rikosilmoituksia vastaan, vaan lähimmät paikat ovat Vantaalla tai Hyvinkäällä.

Valitsin Hyvinkään ja palvelualtis poliisi teki voitavansa. Todennäköisesti kävi niin, että pankin joustamattomuus maksoi minulle melkoisesti. Jos oli Vesa-Matti Loirilla tai Kalle Tappisella vähän kallis samba, maksoi mustalaisnaisten Merikonttikodin siivouskin aika tavalla.

Aidosti tätä kirjoittaessani itken. Enin osa rahoista oli tarkoitettu Luisin korvien hoitoon yksityissairaalassa, sillä kunnallisessa niitä ei ole saatu kuntoon. Tällä hetkellä en tiedä kuinka tämän kerron Luisille. 

Ei kommentteja: