Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Väärien valintojen asiantuntija * 255

Kirjastani on kirjoitettu yli kaksikolmasosaa ja siirryn enemmän pohtimaan mitä mieltä olen milloin mistäkin nyt tai ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Eilen kävin Hyvinkään sairaalassa vatsalaukun tähystyksessä. Kun halvalla saa ja alan osaajat olivat valmiita sinne kurkkaamaan, niin miksipä ei. Vaikka tiedänkin, että suhteellisen lyhyessä elämän juoksussa tieto voi lisätä tuskaa. Pötsiini ja matkaan sinne oli kurkattu edellisen kerran joskus neljännesvuosisata sitten.

Ennen eilen nypittyjen näytepalojen analysointia, sanoivat kaiken näyttävän olevan ok. Siihen lisäsivät, että aikoinaan tehty, alasmenevän putken aukon pienennys ei ole ollut mikään pikku juttu. Ei ollutkaan, mutta se vei vuosikymmenen minua vaivanneen vatsakivun mennessään, joka näytti tai oikeastaan tuntui tekevän paluuta. Saattaa olla, että sen sai tällä kertaa aikaan ensin ylenpalttinen herkkukurkkujen popsiminen ja nyt xylitolilla makeutetut pastillit. Hyvän henkilökunnan huomasta kotiin ajaessani  muistui mieleeni vuoden takainen kirjoitukseni:

"Emme suostu huonoon sopimukseen, tavoitteena myös koronalisä hoitajille. Taas yksi joukko kieli lipoen kädet ojossa, vaikka jaossa ei ole tällä hetkellä juuri muuta kuin kananluita.

Valtio, kunnat ja yritykset joutuvat ottamaan kottikärrykaupalla lisää velkarahaa, jotta saataisiin yhteiskunta jollakin lailla pyörimään. Työnantajat ja -tekijät käyvät yt-neuvotteluja ja joutuvat laittamaan joissakin kunnissakin koko väen pakkolomalle. Niin jo on joukossa sakki, joka vaatii, että lisää liksaa mellle heti ja koronalisää. Kun joutuvat vielä olemaan pakkotyössäkin. Näinkö on?

Kerran vertasin sotaa näkymätöntä koronavihollista vastaan, sotaan näkyvää vihollista vastaan. Että pyysikö lotiksi ja sotilaiksi sekä tykinruuaksi lähtevä Suomen kansa silloin "rintamalisää"? Ja oliko kuinkakin kitinää, kun pakkopiti osallistua, kuten nytkin, ihmisten puolustamiseen? Luulen ettei ollut, sillä se oli sellainen pakkotyö, että kieltäytyminen vei hengen varmemmin kuin korona.

Hoitohenkilöstö ajattelee, että heidän työnsä on erityisesti sellaista, jota pitäisi palkita ylimääräisellä rahalla. En ymmärrä kuinka niin? Jos kaupan kassa jättää tulematta töihin, tulee kenkää ja luulenpa työn riskien olevan helpostikin heillä ja monilla muillakin vähintään samaa luokkaa. Tämäkö ei ole pakkotyötä?

Nyt puhutaan myös eläkkeiden leikkaamisesta. Kuka tulee tai menee tukilakkoon, jos eläkeläisiltä kapenee leipä tai jää peräti vuokra tai sähköt maksamatta? Eläkeläisten omat lakkoaseet kun ovat melko tylsänlaiset. Kieltäydymmekö nostamasta kaventuvaa eläkettä, vai miten teemme?

Tänä aikana toivoisin talkoisiin osallistumista vaatimatta äyriäkään lisää omaan kukkaroon. Olisi kaikkien hyvä nähdä ja muistaakin, että vaikka joillakin menee toista paremmin, niin joillakin menee myös itseä oleellisesti huonommin, satavarmasti ja aina. Sen havaitsemiseen pitää työntää itsekkyyttä sivuun ja nähdä muutakin kuin oma napa."

Ei kommentteja: