Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 18. helmikuuta 2021

Väärien valintojen asiantuntija * 196

Työnantajalle rahaa vastaan annettu aika työmatkoineen oli helposti kolmasosa vuorokaudesta. Kuitenkin jo silloin pohdin mitä teen, jos osanani on myös vuosia, jolloin en myy enää itseäni. Halusin saada sitä ennen puitteet kohdalleen, joihin olisi hyvä rakentaa päivieni sisältöä kulkiessani kohti sellaista missä rajallisuus ei ole enää osanani.

Tahdoin löytää paikan, jossa oli muitakin suomalaisia, koska minusta oli mukavaa keskustella Matti Nykäsestä ja hänen silloisesta vaimostaan Mervistä. Lisäksi halusin tietää mitä kuuluu Jasmin Mäntylälle ja kenen kanssa hän milloinkin jakaa mitä sitten jakaakaan. Ja olihan niitä Tuksu Tukiaisia ynnä muitakin merkittäviä henkilöitä, joiden elämää seuraan juorulehtien sekä sosiaalisen median välityksellä. 

Tässä vaiheessa mahdollisia elämäni leppoistamispaikkoja oli useita. Mutta koska ikuinen kesä oli tärkeä, karsiutui paljon pois Portugalia ja Espanjan Aurinkorannikkoa myöten. Sitten toivoin, että ihmiset olisivat ystävällisiä ja paikka olisi Ilmarisen kuukausittain täyttämälle eläkepussilleni sopiva. Se pudotti pois Kanariansaaret ja Floridan. Varsinkin Jenkeissä käydessäni koin, että paikalliset katsoivat minua pitkin nenänvartta. Oli se sitten omaa pienuuttani tai ei.

Jäljelle jäi Aasia ja sieltä tarkemmin Thaimaa. Oli suomalaisia omiin tarpeisiin, oli ikuista aurinkoa, oli ystävällisyyttä ja hinnaltaan sopivaa. Ehkä ainut kielteinen seikka on pitkä matka. Joka ei ole sitä kaikille. Joskus on vieressäni istunut hemmo tai hemmotar, joka on ottanut pillerin, "napin", kiinnittänyt turvavyön, sulkenut silmänsä ja nukkunut yli aamupalan, päiväkahvit, päivällisen ja iltapalan. Silmänsä hän avaa, kun lentokoneen pyörät koskettavat kiitorataa 10 tunnin taipaleen jommassa kummassa päässä.

Pidän kovasti Aasiasta. Jos kaikki on kohdallaan, olenkin siellä yhtäjaksoisesti karvan verran alle puoli vuotta, jotta Kela ei pudota minua pois suomalaisen sosiaaliturvan piiristä. Ehkä oloni pallon toisella puolen on silti eräänlaista venäläistä rulettia. Sillä tiedän, että jos saan reissussa uudelleen vaikkapa sydäninfarktin, niin vakuutukseni maksaa vain muutaman päivän akuutin hoidon.

Mutta elämä on ja minä keikun siinä mukana aikani, kuten me kaikki. Suomessa istun eläkeläislahjaksi tyätovereiltani saamassa keinutolissa ja muistelen kaikkea mitä on tullut tehtyä. Enkä niinkään sitä mitä olisi ollut mukava tehdä, jos ja jos, mutta kun ja kun ja niin edelleen. 

Ei kommentteja: