Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Väärien valintojen asiantuntija * 192

Bogotan lastenkoti ei ollut ainut paikka missä vietin aikaani ja olin lapsille läsnä. Lähes sadan kilometrin päässä, vuoren rinteellä aivan sademetsän reunalla oli Sasaiman kylä tai ehkä kaupunki. Siellä oli toinen lastenkoti, jota ylläpidettiin osin suomalaisvoimin. Ehkä se on joskus ollut Leila Ponkalan koti. Hieno paikka jokatapauksessa.

Kuljin sinne usein yli vuorten linja-autolla ihmisten, kanojen ja muiden kotieläinten joukossa. Oikeastaan joka kerta oli joku, usein rekka-auto suistunut kapealta tieltä alas rotkoon. Yhtä usein meidät pysäytti aseellinen joukko. Joillakin oli samanlaiset asut, joillakin ei. Kaikki matkustajat komennettiin seisomaan ulos jalat haralleen ja kädet ylös, katseet linja-auton kylkeen suunnattuina. Jokainen tutkittiin tarkkaan. Paitsi minua, minulla riitti suomalaisen passin esittäminen. He olivat suomalaiselle, oudolle kulkijalle hyvin ystävällisiä sissejä tai mitä milloinkin lienivätkään. Loistavalla kielitaidollani vaihdoin usein jonkun sanasenkin asemiesten kanssa ja kerroin lumisista talvista jolloin koko Suomi on valkoinen.

Sasaiman kylästä oli ehkä parin kilometrin kävelymatka kohti jokilaaksoa, vuoria ja kaunista huvilaa missä lastenkoti sijaitsi. Siellä vain Reinelin vaimo söi monipuolisesti, me kaikki muut riisiä ja banaaneja aamuin, päivin sekä illoin eri muodoissa. Kakkuina, keittoina, paistettuina, raakana ja niin edelleen. Kun lähdin kotiin, olin henkisesti täynnä banaaneja ja luulin, etten koskaan enää tahdo edes nähdä niitä.

Uima-altaan reunalla sijainnut talon kaivo ei ollut vain vedenottopaikka, vaan siellä teurastettiin myös kanat. Lapset oppivat tämän taidon jo pienenä ja olivatkin innolla mukana. Sillä se tarkoitti, että seuraavana päivänä kaikki söivät kanaa. 

Keräsin itsekin banaaneja usein tilan ympärillä kasvavista puista. Samalla kun kuljin pitkässä nurmikossa paljain jaloin, noukin myös Suomikotimme Kanikonttorin henkilökunnalle tuliasheiniä. Kunnes pehtoori tuli sanomaan, että puutarhassa vilisee niin myrkyllisiä käärmeitä, etten pistämisen jälkeen ehdi edes kylän lääkärin luokse hengissä.

Ei kommentteja: