Vastaavasti samoihin aikoihin Jyväskylän Katulähetyksen puheenjohtaja Jaakko Koivunen toimi Katulähetysliiton puheenjohtajana ja muistini mukaan myöhemmin toiminnanjohtajana. Kuten vastaavasti minäkin sittemmin Sininauhasäätiössä ja Sininauha Oy:ssä. Vastasinpa aikani Sininauhaliiton kollektiivisesta johtoryhmästäkin Niemelän tehdessä väitöskirjaansa.
Aiheita oli oikeastaan vain yksi. Y-säätiö oli jo silloin merkittävä asunnottomuuden poistaja ja saikin huomattavia investointiavustuksia asuntojen hankintaan. Mutta se ei tuottanut asumisen sisältö- tai tukipalveluita. Ray halusi sellaisen, joka investointien lisäksi piti huolta myös asukkaista sekä olisi riittävän vikkeläliikkeinen ja luotettava, kuten he asian ilmaisivat.
Tieni Sininauhasäätiön työntekijäksi on oma tarinansa. Raha-automaattiyhdistys oli kutsunut neuvotteluun Sininauhaliiton toiminnanjohtajan sekä minut liiton ja säätiön puheenjohtajana.
Syistä, joita en tiedä, oli Ray:n haaviin tarttunut tarkoitusta varten Sininauhasäätiö ja rahoittaja oli valmis merkittäviin investointeihin asunnottomuuden poistamiseksi määrätyin ehdoin. Kun Niemelä kysyi, mitä se edellyttäisi meiltä, oli vastaus, että molemmilta Jormilta merkittävää sitoutumista, joka on jotain enemmän kuin luottamushenkilön rooli.
Kokous päättyi yhteiseen tavoitteeseen sitoutumiseen ja kädenpuristuksiin. Kun matkasimme Sininauhataloa kohden, kysyi Niemelä minulta: "Niin, että minulla on palkkatyö Sininauhaliitossa, mutta mitä sinä aiot itse tehdä?" Vastasin meneväni Keski-Suomeen, ajattelevani matkan ajan, tekeväni tunnusteluja ja ilmoittavani sinulle. Tästäkin lyötiin kättä päälle, joka on aina ollut itselleni enemmän kuin sata allekirjoitettua paperia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti