Väärien valintojen asiantuntija * 125

Oikeastaan vain yhden yksikön teimme Jyväskylän ja maalaiskunnan ulkopuolelle, vaikka visioimme Espanjan Aurinkorannikkoa, Ruotsia, Yhdysvaltoja ja Viroa myöten. Vapaa-ajan paikkojakin kävimme katsomassa. Pisimmillään Norjan Lofooteilla. Joka todennäköisesti olisi myös toteutunut, jos jokainen yksikkömme ja toimintamuotomme olisi ollut valmis sijoittamaan 10 000 euroa ja kantamaan osaltaan vuodessa kuukauden vastuuta.

Kun tämä ei toteutunut, palasin henkilökohtaiseen suojaani, yksinäisyyteen. Siellä mieleni turvasataman hiljaisuudessa pohdin syitä miksi tämä suomalaisnainen halusi myydä paikan, joka oli ollut rakas. Päädyin soittamaan hyvin henkilökohtaisen puhelun.

Kerroin elämästäni, vaikeuksistani, menetyksistäni, suruistani, iloistani ja vanhasta viisaudesta, että kaikki taakse jätetty seuraa silti mukanamme iäti. Joskus sen tiedostamme, joskus emme ja joskus se voi olla niin kipeää, että se jokin suojelee meitä menneisyyden kohtaamiselta. Puhelun päätin sanomalla, että älä myy nyt kenellekään, vaan sure surusi, niin se kaikki jalostuu rakkaaksi muistoksi.

Vuosien kuluttua sain puhelun, silloin niin kovin nuorelta naiselta, lähes tytöltä. Kertoi olevansa Lofooteilla ja istuvansa Atlantin rantakivillä. Hän halusi kiittää. Sanoi olevan ansiotani, ettei silloin myynyt. Oli mennyt itseensä ja myöhemmin muistoja täynnä olevaan isänsä entiseen kotiin. Sekä itkenyt siellä surunsa vanhempiensa vuoteessa. Nyt paikasta oli tullut myös hänelle kovin rakas eikä myy sitä koskaan.

Väärät ja oikeat valinnat ovat ikuisia arvoituksia, joissa on puolensa ja puolensa. Jotka avautuvat eletyn elämän ja mielemme mukaan monin eri tavoin. Molemmat avioliittoni ovat päättyneet eroon ja voisin yrittää sulkea sisimpäni todeten, että ne olivat vääriä valintoja. Tänään, eikä koskaan niin ole, sillä ilman valintojani ja adoptiopoikaani, en milloinkaan olisi päätynyt Olongapon kaupunkiin.

Ja vielä vähemmän vuoren rinteelle neljän, isättömän lapsen sekä pahoinpidellyn äidin pieneen ja köyhään, yhden huoneen kotiin. Eikä minulla olisi Little Jormaa, eilen naisten kuulan painoista poikaa. Tämä kaikki on iso osa minun ja vain minun rakasta sekä ainutlaatuista elämääni, jota en muuhun vaihtaisi.