Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Pääsiäinen ja kristittyjen oikopolut

Monesti teen hengellisenkin asian sen kokoiseksi ja näköiseksi, että ymmärrän mitä se tarkoittaa omakohtaisesti. Joka toivon mukaan on kaukana ulkokultaisuudesta.

Näin pääsiäisenä kyselen itseltäni paljonko on minun Juudakseni hinta? Opetuslastaan Jeesus varoitti etukäteen, että ennen kuin kukko kolmesti laulaa, kiellät vallan minut. Eikä tarvinnut sotilaiden paljon kovistella, kun Pietari sanoi kuin kunnon konna tuomarin edessä konsanaan, etten tunne koko miestä. Se oli hänen Juudaksensa hinta. 

Juuri Juudaksen parjaajia en hevin ymmärrä. Sillä jos Jumalaan uskoo, oli hän oleellinen osa suurta suunnitelmaa. Siis Herran tahdon mukainen.

Kun kysyn kelpo kristityltä, että kuinka kulkisi hänen pelastustiensä ilman kavaltajaa, on kieli aivan solmussa eikä hyvällä kuulollakaan kuule kuin muminaa.

Itseni kokoisena pohdin oman Juudakseni hintaa. Että kuinka suuri läjä hopea- tai kultakolikoita minun pitäisi löytää, jotta kääntäisin selkäni Luojalleni. Ja piilottaisin rahat taskuni pohjalle "Jumalan selän takana" toivoen, ettei kukaan, varsinkaan Hän olisi nähnyt.

Nyt kun me kaikki itseämme kristittyinä pitävät, olemme eilen yhdessä mestanneet Vapahtajan ja ripustaneet ristille kuolemaan, emme halua arjessa muistaa koko pitkäperjantaita. Vaan toivottelemme toisillemme jo hyvissä ajoin ennen kiirastorstaita "hyvää pääsiäistä". Tehden kärsimyksestäkin ilojuhlaa.

Sen sijaan kukaan ei ole koskaan pyytänyt minua kävelemään kanssaan Golgatan tietä. Ehkä en ole siihen tarpeeksi hurskas tai olen liikaa vääräuskoinen. 

Itse elän kykyjeni mukaan pitkäperjantain ja pääsiäisen päivä kerrallaan löytäen kyllä ristiltäkin ilosanoman. Vaikka Poika kokikin tulleensa hyljätyksi. 

Siellä keikkui nimittäin pari meikäläistä. Aitoja venkuloita, joista toinen ilkkui, että hoitele nyt meidät alas, jos olet se mitä suureen ääneen kylillä mainostit. Tähän vastasi kollega Syyttömän toiselta puolen, että pidä nyt vähän pienempää suuta, sillä me ollaan sentään täällä omasta syystä.

Ja kääntyi Vapahtajan puoleen pyytäen muistamista, kun olet "Isäsi luona taivaassa". Näin vähän, mutta kuitenkin kaikki tarvittiin pääsyyn taivaan porttien toiselle puolen. 

5 kommenttia:

Tiina Hokkanen-Oja kirjoitti...

Minun mielestäni se toinen ryöväri on Raamatun suurimpia sankareita. Hän ainoana puolusti Kristusta. Sitä ei tehnyt Pietari, Johannes eikä edes Maria.

For life kirjoitti...

Hyvä havainto..

For life kirjoitti...

Hyvä havainto..

Eima kirjoitti...

Tiina-Liisan kommenttia peukutan. Minun on aina ollut vaikea lähettää ennen pääsiäistä iloisen pääsiäinen toivotuksia. Toivotan siunattua hiljaista/kärsimysviikkoa ja sitten riemullista pääsiäistä. Hauta on tyhjä. Jeesus menee edellänne Galileaan ja te saatte nähdä Hänet sanoi enkeli kivellä. Itse en ole nähnyt, mutta muutamissa tilanteissa olen kuullut! Ei ole tarvinnut epäillä!

For life kirjoitti...

Taidan kirjoittaa tästä pätkän huomenna...