Kävin kaupassa

Tulin Aasiasta kaksi ja puoli viikkoa sitten ja olin aidosti karanteenissa. Soudin ja huopasin koko sen ajan, että kuinka teen vapauden koittaessa, kun pitäisi toimittaa asioita.

Yksi oli lääkkeiden hankinta, sillä ilman niitä lähtee henki. Tuusulan apteekilta löytyi siihen oiva ratkaisu. Tilasin tarvitsemani puhelimella, farmaseutti poimi tuotteet muovipussiin laskun kera ja sujautti tuulikaapin lokeroon. Sitten hän lähetti pinkoodin viestinä, jolla pääsin sisään ja sain lokerikkoni auki. Kätevää sanon minä ja avoinna 24 tuntia vuorokaudessa.

Samalla reissulla jo ennen seitsemää, kun posti ja kauppa ovat samassa talossa hankin myös ruokani. Hiljaista oli ja luulen, että koronan suhteen aika turvallistakin.

Postista noutamani hammasharjan lisäksi ostin satasella ison Ikean kassillisen ruokaa. Joilla kyllä pärjään reippaasti vähintään viikon. Sillä laskuopilla menisi minulla ruokaan alle 400 kuukaudessa. Luulen, että se on aika paljon. En kyllä tinkinyt mistään. Paljon luomua, vapaan kanan munia jne.

Nyt kun olen 70-vuotispäivälahjana itselleni opetellut tekemään ruokani, on se mielenkiintoinen ja mukava päivien sisältö. Sen olen huomannut, että ruuan laittaminen alkaa viimeistään kaupassa tuotteita kärryyn nostellessa. Se osa onkin paljon helpompaa kuin jatkot kotona lieden ääressä 😂.

Mutta tähän asti on lupaus itselle pitänyt - sen syön minkä teen.