Valtio ja kunnat joutuvat ottamaan kottikärrykaupalla lisää velkarahaa, jotta saataisiin yhteiskunta jollakin lailla pyörimään. Mainitut toimijat käyvät yt-neuvotteluja ja joutuvat laittamaan joissakin kunnissa koko työntekijäväen pakkolomalle.
Niin jo on joukossa sakki, joka vaatii, että lisää liksaa mellle heti ja koronalisää. Kun joutuvat vielä olemaan pakkotyössäkin. Näinkö on?
Yhdessä blogissani vertasin sotaa näkymätöntä vihollista vastaan, sotaan näkyvää vihollista vastaan. Että pyysikö lotiksi ja sotilaiksi sekä tykinruuaksi lähtevä Suomen kansa silloin "rintamalisää"? Ja oliko kuinkakin kitinää, kun pakkopiti osallistua, kuten nytkin ihmisten puolustamiseen? Ei ollut, sillä se oli sellainen pakkotyö, että kieltäytyminen vei hengen varmemmin kuin korona.
Hoitohenkilöstö ajattelee, että heidän työnsä on erityisesti sellaista, jota pitäisi palkita ylimääräisellä rahalla.
En ymmärrä kuinka niin? Jos kaupan kassa jättää tulematta töihin, tulee kenkää ja luulenpa työn riskien olevan helpostikin heillä ja monilla muillakin hoitohenkilökunnan kanssa vähintään samaa luokkaa. Tämäkö ei ole Tehyn tarkoittamaa pakkotyötä?
Tänä aikana toivoisin, että osallistuisimme talkoisiin vaatimatta itselle äyriäkään lisää omaan kukkaroon. Olisi kaikkien hyvä nähdä ja muistaakin, että vaikka joillakin menee toista paremmin, niin joillakin menee myös itseä oleellisesti huonommin.
Satavarmasti ja aina. Sen havaitsemiseen pitää tosin työntää itsekkyyttä sivuun ja nähdä muutakin kuin oma napa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti