Aamun vointiselvitysten ja huomenten jälkeen olen ulkona. Sisäänpääsyyn sekä portteihin tarvitaan sähköinen avainkortti, joiden käyttöä ja muutakin elämää Seven Seas yhteisössä sekä Sonia-hotellissa valvoo iso määrä "securitymaneja", jotka poikkeuksetta tervehtivät. Vaihdamme alati myös kuulumisia, vaikka joskus ei ole ensimmäistäkään yhteistä sanaa.
Joka tapauksessa yhtenä päivänä oli naapurin tontille, piikkilangan taakse ilmestynyt tynnyrillinen raikasta vettä ja pieni juoma-astia, jonka ilolla täytin eläimille. Mutta seuraavana aamuna oli tämä ilon aihe poissa 😢😢.
Jos jokainen suomalainen voisi ja nostaisi yhden roskan päivässä, olisi se vuodessa yli 2 miljardia roskaa. Näin teen itse, sillä todellinen muutos lähtee henkilökohtaisista valinnoista. Sen opetti minulle Ville Komsi. Muutos ei lähde siitä mitä muiden pitäisi tehdä. Joka tapauksessa tämä on yksi itseeni tartuttamista tavoista, joista olen ylpeä.
Alkumatkasta on myös kohtuullisen vaatimaton, yhden mopotaksin taksiasema, jonka ajoneuvon isäntäkuljettajalle opetan suomea. Uskon, että eräänä päivänä hän vastaa minulle äidinkielelläni "huomenta".
Kävelylenkillä tulee vastaan muitakin kunnostaan huolta pitäviä. Joille joillekin olen alkanut sanoa morningin sijaan huomenta. Yllätys onkin aina yhtä suuri, kun joku vastaa samoin. Olemme saattaneet kulkea vastaan pitkät tovit eikä toisen kotimaasta ole tietoa.
Suomalainen onkin kaikkea muuta kuin tuppisuu. Mutta moni pitää kiinni siitä, että "minä en ensimmäisenä suutani aukaise". Joka tapauksessa näistä on kehkeytynyt mukavia aamun keskusteluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti