Joulua vietän näillä näkymin Thaimaassa, tarkemmin Pattayan kaupungin Jomtienin kaupunginosassa. Näin olen ymmärtänyt, vaikka sitä ei ole minulle osannut kukaan kertoakaan.
Välissä kuitenkin on Buddha Hill, joka ei liene sen oikea nimi. Sen toisella puolen on varsinainen Pattayan kaupunki ja toisella thaikoti"kaupunkimme" Jomtien. Tätä väliä eestaas ajaa loistava joukkoliikenne, lavataksit, joita ei juuri tarvitse montaa minuuttia odottaa. 10 bahtia eli 30 senttiä ja olet kukkulan tuolla puolen. Muutama kilometri.
Jomtienilla ei joulun läheisyys juuri näy. Ei kaupallinen eikä muutenkaan. Kaupallisia palveluita isollaan onkin lähinnä vain kolmea sorttia. Ruokaa, juomaa ja majoitusta. Jossain voi olla jokunen joulukoriste, mutta se on voinut olla siinä jo viime vuodesta. Tai vielä kauemmin.
Mutta kristikansan kaupallinen joulu näkyy sen sijaan vuoren toisella puolen senkin edestä. Ja saattaa sieltä löytyä Vapahtajakin seimineen, tietäjineen, paimenineen ja eläimineen. Ne ovat minun maailmassani kauniita ja puhutteleviakin.
En ole päättänyt käynkö kurkistamassa miten joulun odotukseen ovat tavaratalot ja hotellitkin ravintoloineen valmistautuneet Pattayan puolella.
Joulun sanoma on kylläkin minulle kristallinkirkas. Epäselvin kaikessa ovat viestin tuojat, jotka upottavat siihenkin jonkin sortin tuomion tai muiden syyllistämisen. Omaan jouluuni tai uskooni se ei juuri kuulu, vaikka joskus yllätän itsenikin tuomioita jakamassa.
Joulu on uskonnollisista juhlista minulle tärkein ja puhuttelevin. Omalla oudolla tavallaan, sillä koen sen hyvin surullisena ja yksinäisenä. Mutta silti siinäkin kirkkaimpana loistaa lapsi seimessä. Lupaus..... Meille kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti