Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 10. joulukuuta 2019

Jormaksen joulukalenteri, 10. luukku

Jouluun kuuluu lukuisia iloisia asioita ajattelee uskosta ja uskonnoista kuinka tahansa. Voi myös uskoa joulupukkiin tai sitten ei.

Kaupallisessa joulussakin on
paljon kaunista, mutta myös aivan liikaa aikuisten rahanahneutta, joka voi viedä lapsilta joulupukin ja jouluilon. Niistä pahoitan helposti mieleni lapsen lailla, vaikka suurin osa aikuisista taitaa kohautella vain olkapäitään.

Aamun lehdestä poimin tämän linkin takana olevan jutun. Tottakai ymmärrän, että joskus kaikki menee pieleen. Mutta aina en ymmärrä selityksiä. Jos nyt ymmärsin oikein, oli Lappiin englannista joulupukkia katsomaan tullut jouluväki maksanut reissusta 2000 puntaa per lärvi. Eurovaluuttana se on 20 % enemmän. Maan kamaralla aikaa taisi olla 4 tuntia. NELJÄ TUNTIA!!

Tällaisessa tilanteessa matkanjärjestäjän pahoittelut ja ilmoitus, että lapset tulevat saamaan pukilta henkilökohtaisen kirjeen, on maailmasssani vain huono vitsi. Ja edes sitä se ei ole pettymyksen kokeneille lapsille.

Samassa sarjassa kuin kansalle ilmoitus, kun ministeri sählää perusteellisesti minunkin rahoillani ja ilmoittaa kantavansa täyden poliittisen vastuun. Ja puolue ilmoittaa perään, että luottamus puoluekoneistossa ei ole ollut kateissa. Ja antaa uuden ministerin pestin.

Muistan kuin eilisen kuinka kovasti halusin uskoa joulupukkiin. Pahvisen naamarinkin rypyt käänsin myötätunnoksi ja pukin iho oli tullut sellaiseksi kovassa pakkasessa poron kyydissä.

Kun pukki hakkasi keittiön  korkkimaton reikiä täyteen suksisauvan piikillä, ei syy ollut pukin. Vaan isän, joka oli laittanut sellaisen maton.

Vaikka maa oli vailla lunta, se ei estänyt pukin reen kulkua. Vaikka koskaan en jouluna pukin kulkuneuvoa nähnytkään.

Minulle nyt aikuisena eikä koskaan  kysymys ole ollut pakanallisesta olennosta, vaan kaikille hyvää tarkoittavasta joulun hengestä. Jossa on aimo annos pyhää, piispa Nikolausta.





Ei kommentteja: