Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin eli kekripukkiin. Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät nuutinpäivän aikaan taloissa kerjäämässä joulun tähteitä.
Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki.
Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottuja alkoholijuomia. Hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.
Markus Rautio eli Markus-setä kertoi Lastentunti- ja radio-ohjelmassa, että Joulupukki asuu Korvatunturilla. Suomalainen joulupukki ei olekaan henkiolento eikä näkymätön vaan ihmishahmo.
Joulupukin puoliso on Joulumuori. Koulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat työpaikassaan Pajakylässä, joka sijaitsee Joulupukin Korvatunturin asunnolta lähes 300 kilometrin päässä Rovaniemellä.
Tontut myös auttavat Pukkia tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat olleet kilttejä. Monien perheiden perinteeseen kuuluu, että lapset kirjoittavat Joulupukille kirjeitä, joissa on lista lahjatoiveista. Kirjeet menevät perille joko tiedoilla Joulupukki, 99999 Korvatunturi tai Joulupukki,Joulupukin Pääposti, 96930 Napapiiri.
Joulupukin lähtö Korvatunturilta lahjojen jakoon tapahtuu jouluaaton aattona 23. joulukuuta. Hän käyttää kulkuvälineenään porovaljakon vetämää rekeä, jonka edessä on ensimmäisenä Petteri Punakuono. Suomalainen joulupukki kulkee reellä maan pintaa pitkin toisin kuin amerikkalainen, jonka porot lentävät.
Suomessa joulupukki ei tule sisään savupiipusta, vaan ovesta. Suomalainen Pukki tulee taloon jouluaattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa. Hän kysyy yleensä tullessaan ”Onkos täällä kilttejä lapsia?”.
Kielitieteilijä Osmo Ikola kirjoitti vuonna 1984 julkaisemassaan artikkelissa, että Markus Rautio ei vuonna 1927 keksinyt Korvatunturia Joulupukin asuinpaikaksi omasta päästään, vaan vahvisti vanhan uskomuksen.
Ikola muisteli kuulleensa tarinoita Korvatunturista kotipaikkana jo lapsuudessaan 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa uskomus tunnettiin ainakin Satakunnassa Hämeessä, Viipurin seudulla ja Tornionjokilaaksossa.
Rautio itse ei lainkaan maininnut muistelmissaan Korvatunturi-episodia. Zachris Topeliuksen vuonna 1867 kirjoittamassa sadussa "Peikkojen joulu" Joulupukki asui ”kaukana pohjoisessa”, tarkemmin määrittelemättömässä paikassa, Anni Swanin tarinoiden mukaan hän majaili ”Jouluvuoressa, synkän korven syvyydessä”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti