Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Leppoistaminen

Pidän kovasti sanasta "leppoistaminen". Se tuli omakohtaiseen elämään ja sanavarastooni, kun pohdin elämääni silloin, kun en enää myy itseäni muille rahasta.

Minulle ei istunut toteamus, että olen eläkkeellä, koska tiedän monia, isäni ja veljeni mukaanlukien, jotka päästyään eläkkeelle ottivat uuden ansiotyön.

En nimittäin tehnyt samoin, sillä ajattelen kantaneeni sen osan yhteiskuntavastuusta, josta maksetaan taloudellista korvausta.

Itse halusin ja haluan olla paljon jouten, käyttää aikaani elämäni ja maailman asioiden ajatteluun ja kantojenkin ottamiseen. Sitä teen usein somemaailmassa, joka onkin minulle hyvinkin tärkeä.

Muutenkin päivitän elämäni karttaa paljon, silä se on vähintään yhtä viisasta kuin miljoonien tai muun omaisuuden kerääminen. Tarkoitan ainakin silloin, jos ei aiokaan tehdä omaisuudellaan mitään yhteisvastuullista kuten esimerkiksi Rockefeller, Bill Gates tai vaikkapa Ilkka Herlin, jolle varsinkin Itämeren suojelu on tärkeää.

Somessa myös provosoin ja provosoidun. Varsinkin, kun joku suomalainen ei tule toimeen koiramaailman kanssa tai haukkuu paikallista thaiväestöä, niin miehiä kuin naisiakin tyhmiksi.

Jos pyydän heitä mukaan koirien sterilointitalkoisiin, on vastaus, että se ei ole turistien tehtävä. Kun kysyn miksi sitten tulet tänne Thaimaahan, kun et pärjää edes koirien kanssa, olen heidän mielestään tyhmä.

Minusta on mukava olla tyhmä ja tulla juttuun koirien kanssa, joiden yhteinen taival ihmisen kanssa on 14 000 vuotta vanha. Siinä historiassa ei paljon paina oma tai putkimiehen elämöinti tai mielipiteet ylipäätään

Paikallisten, varsinkin naisten tyhmyyden arviointiin vastaan joskus kysymyksellä, että kuinkahan tyhmänä mahdat pitää meidän monen kaltaista, suomalaista farangia, joilta tämä tyhmä thaikkumisu vie osan ellei kaikki siemenperunatkin?

Ei kommentteja: