En ollut missään hyvä enkä kokenut olevani ainutlaatuinen kuin korkeintaan pahanteossa ja suun soitossa.
Halusin elää etupäässä tunteitteni viemänä, joka johti minut liian hyväksi kaveriksi viinan kanssa. Kun olin päissäni, olin vähintään kuin muutkin, sillä omassa kaveriporukassani lähes kaikki käyttivät päihteitä joka viikonloppu.
Mutta aikansa kutakin, kuten eilen kirjoitin. Alkoholia en olisi kyennyt jättämään, ellen olisi oppinut valjastamaan tahtoani järjen ohjaamaksi tunteiden sijaan. Jos annoin tunteille vallan, halusin juoda liian paljon ja liian usein.
Meni monta kymmentä vuotta, ennen kuin uskalsin antaa itseni uudelleen tunteitteni viemäksi. En silloinkaan ilosta, vaan surusta ja kaipauksesta, jotka tulevat menettämistäni rakkaista ja jostakin mitä minulla ei ole koskaan ollut. Kaikki rakkaat pojastani vaimoihin ja ystävistä vanhempiini olen menettänyt. Osa on haudan levossa tai missä lienee, mistä en heitä tavoita. Osa elää ja voi toivoakseni hyvin kuka siellä ja kuka tuolla. Mutta kukaan ei siellä missä minä.
Yksikään rakjaus vanhempiani lukuunottamatta ei ole kantanut rinnallani vanhuuteen saakka. Paitsi eläimeni, joista moni on viettänyt viimeisetkin hetkensä käsivarsillani.
Olisi helppo vaipua itsesääliin ja sanoa, että oma syyni. Niin en tee, sillä tiedän välittämisessä ja rakkaudessa olevan ainakin kaksi puolta ja osapuolta.
Vain eläimiä olen kyennyt rakastamaan ehdoitta. Ehkä minuakaan ei kukaan ihminen Tällä hetkellä ainut rinnallani kulkeva elävä, rakkauden ja välittämisen kohde on osaomistus koira Niilo. Joka on aina luonani ollessaan kokonaan läsnä, vaikka siitä vain 1/4 os minun.
Kun hän tai se saapuu seuraavan kerran kotiini, kerron sille koko tarinan reilun viikon kestäneestä korkean paikan leppoistamisleiristäni. Se kuuntelee aina koko sydämellään päätään puolelta toiselle kallistellen. Sydämessäni koen, että se ymmärtää minua täydellisesti ja sillä on kaikki ymmärrys pelissä. Se on täysillä mukana
Tähän eivät ole pystyneet aikuisiän ihmisrakkauteni ensi tai jonkun muun huuman kadottua. On käynyt vähän samoin kuin Paula Koivuniemelle. Joka vastasi kysymykseen miksi hänen miessuhteensa eivät kestä. Kaksi Paulan sanaa kertoi kaiken: "Intohimo loppui."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti