Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Homous

Jormas: Minulla on paljon ystäviä. Tai ainakin tuttuja. Aikoinaan myydessäni palvelujani yhteiskunnalle, tarttui mukaan helmoihin yksi erityinen ryhmä. Mandaattiystävät. Joista ei montaa jäänyt, kun luovuin silloisesta asemastani yhteiskunnan jäsenenä.

Kun asema lähti, lähtivät hännystelijätkin. Jotka eivät olleet aitoja kavereita, vaan kärkkyivät etuja, joita voisivat ehkä saada minua mielistelemällä. Mandaattiystäviä siis.

Kavereiksi jäi kuitenkin kansanedustajistakin ainakin yksi, Pekka Haavisto. Jossain siinä vaiheessa ensimmäisen kerran pohdin itsenäisesti ja aivan iholle tuoden mitä homous ja homo ovat minulle henkilökohtaisesti.

Jätin pois kaikki uskonnot ja niiden uskovaisten mielipiteet, jotka tuomitsevat homouden. Ja luomiskertomuksen, jossa Jumala loi vain miehen ja naisen. Minulle jäi jäljelle ainoastaan ihminen. Toki aiheeseen olen törmännyt myöhemminkin. Muun muassa Aito Avioliitto -ryhmän jäsenenä. Ja samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuskeskusteluissa. Menin itseeni monta kertaa ja monta kertaa tuli ahdasta. Monta kertaa lähdin pois ja yhtä monta kertaa palasin. Siis itseeni.

Yritin monin tavoin saada keskustelua aikaiseksi huonolla menestyksellä. Kun otin esimerkiksi eläinten homoseksuaalisuuden, osa halusi erottaa minut ryhmästä.

Kysyin, että onko eläinten homous Luojan luomisvirhe vai eläinten tekemän synnin vai peräti ihmisen tekojen seurausta. Olin omituinen ja lähes mielenvikainen. Ne kaikki otin tosin myönteisenä palautteena.

Mutta homoseksuaalisuus eläinmaailmassa selvästi luultua yleisempää, kertoi asiasta jo yli kymmenen vuotta sitten eläintieteilijä Petter Böckmanin näyttely Mot naturens ordning (Luonnonjärjestystä vastaan) Oslon luonnontieteellisessä museossa.

Sen mukaan homoseksuaalista käytöstä on havaittu ainakin 1500 lajilla ja 500 lajilla asiaa on dokumentoitu tieteellisen tarkasti.

Tarkasti dokumentoituja lajeja ovat mm. leijona, norsu, seepra, gorilla, simpanssi, amerikkalainen biisoni, myskihärkä, susi, näätä, delfiini, harmaavalas ja miekkavalas. Nämä lajit ovat kookkaita ja niitä on helppo havainnoida, mutta listaan alkaa kertyä pienempiäkin lajeja, kuten eräät sudenkorennot ja suolistossa elävät loismadot.

Eläinten homoseksuaalinen käytös onkin tutkijoiden piirissä varsin vaiettu aihe. Joka johtunee mm. aiheen kiusallisuudesta ja siitä, ettei ilmiölle ole aiemmin löydetty evoluutioteorian mukaista hyötyä lajin menestykselle.

Nyt tämä tiedon puute on poistumassa. Esimerkiksi kookkailla linnuilla, kuten flamingoilla ja joutsenilla on tavallista, että koiraat muodostavat parin. Kaksi koirasta on vahvempi pari kuin koiras ja naaras, joten koiraspari voi puolustaa selvästi laajempaa reviiriä.

Naaraat parittelevat jomman kumman tai molempien koiraiden kanssa ja munivat koiraiden reviirille. Tämän jälkeen koiraat ajavat naaraat pois. Koirasparin hoitamilla poikasilla on kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus selvitä hengissä kuin tavallisen pariskunnan hoitamilla poikasilla.

Eläinten homoseksuaaliselle käytökselle selitys löytyy myös suurelta osin siitä, että eläimetkin nauttivat seksistä ja ovat ihmisten lailla viettien houkuteltavissa. Eläimet eivät kuitenkaan tunne häveliäisyyttä tai esim. uskonnon tuomia rajoituksia käytökselle.

Tätä pohdin tänä keväänä, kun jo tutuksi tullut joutsepariskunta Jokilammillamme aloittelee pesintäänsä. Alussa joutsenia on kolme, joten onko naarasjoutsen homojoutsenpariskunnan sijaissynnytäjä tai miksi sitä sanoisinkaan?

Ei kommentteja: