Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 5. tammikuuta 2019

Tikusta asiaa

jormas: Päivis on uskomattoman hyvä tarinankertoja kirjoittamalla ja tekemään tikustakin asiaa. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Tai mistä lienee sanonta edes saanut alkunsa.

Eilisessä blogissaan hänellä ei juuri asiaa ollut, kunhan tarinoi ja antoi kirjainten soljua. Niin mukavasti hänen elonsa eteni, että aivan siirryin talvisen Jokilaakson kinoksille hänen ja Niilo koiran kanssa toviksi Thaimaan 30 asteen lämmöstä.

Mutta ei minullakaan tähän hetkeen juuri mitään asiaa ole. Kunhan kirjoitan, vaikka en mielestäni päiviksen tasolle ylläkään. Joskaan tasoa, jota hän kirjoituksissaan tavoittelee, ei taida tietää hän itsekään. Sillä vain aniharvoin on hän blogiinsa tyytyväinen.

Kun itse kirjoitan aamupäivällä mieluiten, on päiviksen aika iltasella, kun olen jo siirtynyt lukemisen tai somen maailmaan vuoteeseemme. Kun sieltä huutelen blogin ääreen "sujuuko", tiedän jo etukäteen ilmeineen hänen vastauksensa, vaikka en kasvoja näekään: "Jollain lailla".


Hänen eloaan on myös mukava seurata 8000 kilometrin päästä. Apuna siinä on minulla neljä Jokilaakson live-kameraa, joista tosin en monesti ole päivistä bongannut. Nauhoituksista hänet toki löytäisin joka päivä. Kerran hän esitteli uutta elo- ja oloasuaan niin mukavasti kameran edessä elehtien, että hänen innostunut mielensä tuli Thaikotiimme saakka.

Mutta vajaa kuukausi, niin saan hänet tänne livenä. Se se vasta mukavaa onkin. Nyt meillä on long way love, kameroiden, chattailun ja jonkun puhelun sekä mielikuvituksen muodossa.

Ei kommentteja: