Sosiaalisessa mediassa ruoka-asioissa

päivis: Kerrankin sain Facebookissa keskustelua aikaiseksi, kun huomasin, että siellä on myös ryhmä, jossa Thaimaassa oleilevat suomalaiset keskustelevat kokkaamisesta. Pääsin ryhmän jäseneksi, mutta huomasin, että useimmat postaukset liittyivät suomalaistyylisten ruokien tekoon. Päätin silti yrittää kysyä vinkkejä, miten löytäisin vaikka jonkun takuuvarman kasviskeiton, jota osaisin kysyä ruokaa tilatessani. Kerroin, että olen lopen kyllästynyt syömään muutamaa yhtä ja samaa ruokaa.

Keskusteluun, joka käytiin käytännössä vain muutaman tunnin sisällä, näyttää tulleen 64 kommenttia. Se on kyllä tällä saralla henkilökohtainen ennätykseni. Tosin en varmaan ole kovin usein edes aloittanut missään ryhmässä keskustelua, joten se siitä ennätyksestä. Joskus olen kyllä esittänyt jonkun mielipiteen jostain aiheesta, joka on saattanut poikia jonkin verran kommentteja.

Niin kuin arvata saattaa, suurin osa kommenteista oli oikeastaan ihan turhia. Tärkeintä näyttääkin somessa olevan turhien mielipiteiden jakaminen. Jos kysyn vinkkejä, saan tukun vastauksia, joiden perusteella voisi päätellä, että olen jotenkin ääliö. Tai sitten kerrotaan, että jollakin (mahdollisesti) etäisellä Thaimaan saarella on kyllä paljonkin ravintoloita, joista saa kasvisruokaa.

Sattumalta juuri tänään ravintola Helmen
Peteltä tuli viesti, että hän kokkailee

kasviskeittoa. Hyvää oli.

Ehkä olin odottanut parempaa kohtelua, sillä olen myös parissa Facebookin vegaani-ryhmässä, joissa keskustelun henki on lähes poikkeuksetta hyvä. Ja varsinkin avulias. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, eikä varsinkaan vastauksia. Siellä ei kukaan rienaa. Pitäisikö siitä tehdä johtopäätös, että vegaanit ovat hyviä tyyppejä?

Onneksi keskusteluun liittyi myös pari fiksua ihmistä, jotka oikeasti ymmärsivät, mitä tietoa tarvitsin. Sain muun muassa mielenkiintoisia linkkejä, jonka takaa löytyy hyviä vihjeitä, miten kasvissyöjä pärjäilee Thaimaassa.

En ole saamiini linkkeihin vielä tutustunut, mutta siihen olen nyt varautunut (tai olen tiedostanut asian kyllä aikaisemminkin), että kasvisruoka ei Thaimaassa välttämättä ole ihan satavarmasti kasvisruokaa. Täällä kun käytetään kaikenlaisia liemiä ja osa niistä sisältää ties mitä merenelävistä uutettua makua.

Ja kuten yksi keskusteluun osallistuneista totesi, thaimaalaiset voivat jopa väittää kasvisruoaksi sellaista syötävää, jossa ei näy lihan paloja. No, niinhän sitä minullekin on niiden nyt jo noin neljän kasvissyöjävuosikymmenen aikana yritetty ehdottaa, että lihakeitto muuttuu kasviskeitoksi, kun siitä vain poimii lihan palaset pois. Siis näin ihan koti-Suomessa.