Kotikatu ja kotiportti. |
Ensimmäisenä päivänä, siis eilen, sattui vielä kova ukonilma, joka ei juuri päiväuniani häirinnyt. Eivätkä nekään onnistuneet häiritsemään yöuniani. Nyt siis olo on jo normaali ja vähän yli kuutta näyttävä kello tuntuu olevan aivan oikeassa ajassa, vaikka Suomessa ollaan vasta iltapäivässä. Neljän tunnin aikaero on siis selätetty noin vuorokaudessa.
Tälle päivälle oli jo mietittynä asioiden hoitamisia. Parille pienelle asunnon korjaukselle piti saada huoltomies paikalle. Huomiselle lupasivat korjaajan. Pitää siis malttaa päivystää kotosalla iltapäivällä.
Taloyhtiön toimistolla kävimme tarkistamassa, että keväällä vesi- ja sähkölaskuihin tallettamaamme rahaa on vielä jäljellä. Kuului olevan. Vastike, jonka maksamme vuodeksi kerrallaan, erääntyy sekin maksuun vasta marraskuussa.
Tänään oli myös ensimmäinen moottoripyöräilypäivä. Ajoimme Hondallani Harrikka-liikkeeseen, jossa vastaanotto oli taas miellyttävän ystävällinen. Aiemmin luvattu ilmainen pyörän säilytys oli ilmainen ja nyt on Jormankin pyörässä asianmukainen rekisterikilpi paikallaan. Samoin kaikki "paperiasiat" ovat järjestyksessä.
Kesällä ajoin vain vähän Vespalla, mutta nyt kun ajoin omalla pyörälläni, tuntui, että minkäänlaista kaksipyöräisellä ajon taukoa ei olisi ollut olemassakaan. Torilta lähdettyäni jopa jaoin nuorelle venäläiselle liikenneopetusta liikennevaloissa, joihin hän ohitseni kaahattuaan joutui pysähtymään. Ei mennyt valistus perille, ei suomeksi eikä englanniksi, sama holtittoman ajamisen tahti jatkui kun valot vaihtuivat taas vihreiksi.
Tässä taas yksi hyvä puoli Thaimaassa oleilusta: kassillinen hedelmiä, osa meikäläisittäin eksoottisia, ja vihanneksia vähän päälle kolmella eurolla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti