Sairastuvalla Thaimaassa

päivis: Käytin otsikossa tuota varsinkin kiekkoilijapiireistä tutuksi tullutta termiä, joka ymmärtääkseni tarkoittaa, että ollaan pois pelistä, mutta podetaan kuitenkin ihan kotona. Niin kuin minäkin. Nyt jo toisen kerran flunssaa tämän reissun aikana.

Melkein naurattaa, kun tuntuu, että tämänkertainen flunssa menee saman kaavan mukaan kuin edellinen aikalailla kaksi kuukautta sitten. Ensin tuli kurkku kipeäksi. Nousi kuumetta. Kun kurkku alkoi parantua, tuli räkätauti ja sen rinnalle yskä. Nyt ollaan yskävaiheessa. Ja viimeksi tauti alkoi helpottaa, kun kuume vielä kertaalleen vähän kohosi. Niin tuntuisi käyvän nytkin. Tai ainakin toivon, että kohta se on ohi. Kuume ja tauti.

Ulkoisen painostuksen tuloksena meille hankittiin keskiviikkona kuumemittari. Täällähän piilee aina dengue-kuumeen vaara, joten kai tarvittaessa on hyvä tietää, minkälaisia käyriä kuumeesta saisi. Olen koko ikäni luottanut enemmän käsituntumaan kuin mittariin, mutta kieltämättä se antaa varmemman tuloksen. En minä muista lapsiltakaan kuumetta juuri mittailleeni.

Tämäkin flunssa on enimmäkseen tullut
podettua kotipihassa uima-altaan
äärellä. Ja nyt kuumeen tarkkailu
ei jää arvailujen varaan.

Jorma haki lähiapteekista mittarin, jota kehui paikan hienoimmaksi ja kalliimmaksi. Olihan se hieno, Omron, mutta kun en alkuun ollenkaan käsittänyt, miten sitä käytetään. Onneksi googlettamalla löytyi hyvät ohjeet. Jos olisin luottanut mittarin piippaukseen, olisin aina saanut liian matalan tuloksen. Mittausaika on siis ainakin tuplaten se, jonka mittari itse piippauksellaan ilmoittaa. Myös suun kiinni pitäminen (mittasin siis suusta, kainalostakin olisi voinut) varmistaa, että tulos on oikea.

Joka tapauksessa huomenna aion olla terve tai ainakin sen verran kunnossa, että pääsen osallistumaan paikallisen Harrikka-liikkeen järjestämään beach partyyn, jonne saimme kutsun ja jonne ilmoittauduimmekin. Jos en ihan luonnon menetelmin huomenna iltapäivällä ole paremmassa kunnossa, onhan käytössä vielä dropit, joiden avulla jaksaa muutaman tunnin heilua prätkäporukoissa (jestas mitä puhetta minun ikäiseltäni ihmiseltä).

En keski-iässä muista juurikaan sairastelleeni flunssia. Olen siltä osin ollut hämmästyttävän terve. Mutta nyt kun ikää alkaa olla jo enemmän, näyttävät nuo tauditkin iskevän helpommin. Thaimaassa olen sairastanut ennenkin Soi Welcomella asuessamme. Ja kerran, kun pääsimme Koh Changin saarelle, huomasin saaneeni oikein kunnon räkätaudin. Itse asiassa juuri tälle viikolle olimme suunnitelleet Changin-matkaa, mutta se onneksi peruuntui, kun katselimme säätiedotuksia. No Chang odottaa siellä.