Arkemme kuorruttamista

päivis: Jorma kirjoitti eilen asioista ja rahasta, jolla täällä Thaimaassa "kuorrutamme arkeamme". Jatkan aiheesta, johon liittyy sekä pieniä että suuria rahoja. Omalta osaltani isot hankinnat on tehty. Koti on oma, joten asuminen ei aiheuta suuria kuluja. Samoin oman kulkuvälineeni, Honda Zoomerin ostin silloin, kun nautin vielä ihan kohtuullista, työstä maksettua palkkaa.

Jatkossa keskityn selviämään täällä pienellä rahalla, jonka Ilmarinen minulle maksaa kuukausittain eli eläkkeellä. Vaatimaton lisä tulee Mandatumille maksamastani vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta. Taitaa olla siinä ja siinä, jäänkö nykyisine tuloineni köyhyysrajan paremmalle vai huonommalle puolelle.

Ehkä päässäni on sopivasti ennen eläkkeelle jäämistä naksahtanut joku asia kohdalleen. Kun aikaisemmin täällä ollessamme minulla oli useinkin tarve päästä shoppailemaan, nyt lähinnä vain tarpeellisiin hankintoihin löytyy intoa. Joku voisi sanoa, että arvoni ovat nyt paremmin kohdallaan. Tai ainakin ne ovat paremmin tasapainossa tulojeni kanssa.

Arjen ilot ovat enimmäkseen ilmaisia tai halpaakin halvempia, kuten Jorma eilen mainitsi. Koirat ovat asia, josta jaksamme iloita päivästä toiseen. Toisinaan siihen liittyy makupalojen tai kuivamuonan hankintaa, mutta uhraus niihin ei ole suuren suuri. Cry-koiran pelastusoperaatioon ja leikkaukseen on uponnut melkoisesti rahaa, mutta se on ollutta ja mennyttä. Tosin vielä voi olla edessä kustannuksia, joihin olemme sitoutuneet. Onneksi matkakassassa on vielä jonkin verran venymisen varaa.

Olen armoton asioiden havainnoija, joten iso osa arjen kuorrutusta tulee siitä, kun voi seurata tapahtumia, joita ympärillään näkee ja kuulee. Erilaisia ihmisiä, ilmiöitä, ympärillä puhuttavien kielten tunnistamista, rumia ja kauniita asioita. Ja kaikki nuo ihan ilmaiseksi. Lähikauppamme, 7-Elevenin hyllyjen yllätyksiä täynnä olevasta tarjonnastakin jaksan yllättyä lähes joka kerta kaupassa käydessäni. Eikä lämmöstä ja auringostakaan tarvitse maksaa kuin silloin, kun ostaa edestakaisen lentolipun.

Tyhjällä naapuritontilla on lentopallokenttä, jota olemme aamulenkeillämme
ihmetelleet. Nyt vuoden vaihtuessa kentällä viimein näimme oikein kunnon
pelitoimintaa, kun rakennusfirman työntekijät kisasivat keskenään. Meille
ohikulkijoillekin sen seuraaminen oli ilmaista arjen kuorrutusta.

Tänään olimme pienen porukan kanssa yhdessä rantaretkellä, jonka varsin vaatimattomat kustannukset koostuivat lavataksimatkoista ja luonnonsuojelumaksusta. Välillä näitä reissuja voi tehdä ihan vain mielen virkistykseksi. Ilmaiseksi olisimme tietysti makailleet kotitalon biitsillä aurinkotuoleissa, mutta hyvä seura on asia, johon kannattaa ainakin silloin tällöin panostaa.

Muutama muukin asia minulla on, joista pidän kiinni. Toinen niistä on hieronta. Tosin edellisestä käynnistä on jo turhan pitkä aika. Yhden tunnin jalka- tai thaihieronnan hinta on tippeineen suunnilleen seitsemän euroa. Hieman enemmän pitää maksaa, kun käy ihonpuhdistuksessa. Sellaisen olen ottanut kerran tai pari aikaisemmilla lyhyemmillä reissuillani. Nyt siihen on ollut "aikaa" vain kerran. Ehkä seuraavaksi voisi repäistä ja ottaa jonkun kalliimman kasvohoidon. Siihenkään kun ei tarvitse uhrata juuri kahta kymppiä enempää.

Vasta nyt olen löytänyt kasvisravintolan Pattayalta. Siellä syödyt satunnaiset lounaat tuntuvat aina luksukselta, josta ei kyllä joudu maksamaan juuri yhtä roskaruoka-annosta enempää. Ehkä on ihan hyvä, että nuo kasvislounaat ovatkin satunnaisia herkkuhetkiä. Pysyvät siten paremmin aitona luksuksena.