Apuna koiratarhalla Thaimaassa

päivis: Thaimaassa on varmasti paljonkin koiratarhoja, joihin eläinrakkaat ihmiset voivat hakeutua tekemään vapaaehtoistyötä. Itse olin tänään apuna vähän epävirallisemmalla tarhalla. Kun edellisen kerran viime talvena kävin tuolla Meowin koira- ja vähän kissatarhallakin, koiria oli kuutisenkymmentä. Nyt niiden määrä oli tuplaantunut. Avun ja auttajien tarve on loputon.

Lupasin viime viikolla Meowille, että tulen seuraavalla viikolla yhtenä päivänä avuksi. Puhuttiin siivoamisesta. Niissä ajatuksissa ajelin tänään aamupäivällä Meowin paikkaan. Hänellä oli juuri työn alla asia, jonka hän sujuvasti siirsi minulle. Muuta apuvoimaa paikalla ei ollutkaan.

Meow näytti, että koirien tassuista pitää nyppiä punkkeja. Ihmettelin ääneen, että noinkohan ne antavat minun tehdä sitä. Meowin laumaan kun kuuluu jos jonkinlaista hännänheiluttajaa. Osa niistä oli jo ennättänyt haukkua minut pataluhaksi, osa onneksi sentään lähestyi minua hyvinkin ystävällisin elkein. Suorastaan tunkivat jalkoihini.

No, ei hätää. Meow totesi, että saan huolehtia pentukoirista, joita tarhalla on kymmenkunta. Siinä samalla hän pyöräytti valmiiksi keltaisen seoksen, jolla koirien tassut ja vähän muutkin punkkiarat paikat pitää sivellä.

Pennut majailivat tarhan nurkkauksessa, josta niitä olisi helppo poimia käsiteltäväksi vuoron perään. Tosin yksi niistä oli kateissa. Meow oli selvästi huolissaan, kun pentua ei vain löytynyt mistään.

Meowin luona olevat koira saavat liikkua vapaana. Välillä ne makaavat aivan
raatoina betonilattialla ja nauttivat, kun tuuletin viilentää muuten niin lämmintä ilmaa.

Mietin mielessäni, että mitenkähän muistan, keneltä olen jo nyppinyt punkit, joita jokaisen koiran tassuissa oli kymmenittäin ja vähän lisää siellä sun täällä. Se ei lopulta ollut ongelma, sillä tuhrasin keltaista ainetta sen verran runsaalla kädellä, että taatusti huomasin, kuka oli jo ollut käsittelyssäni.

Onneksi thaimaalaiset punkit lähtevät koiran iholta helpommin kuin suomalaiset. Homma onnistui tavallisilla pinseteillä. Ainut hankaluus oli se, että pennut eivät olleet kovin yhteistyökykyisiä. Muutama niistä oli oikea voimapesä, joten oli täysi työ saada ne pysymään paikoillaan nyppimisen ajan.

Lopulta Meow löysi karkulaisenkin. Se oli painellut pitkälle tarhan ulkopuolelle ja joutui siitä syystä telkien taakse. Se oli uskoakseni ainut pennuista, joka sai pitää punkkinsa. Todennäköisesti toisillakin on jo muutaman päivän päästä samanlainen punkkilauma harminaan. Punkkien nyppiminen on homma, joka näissä oloissa on toistettava aina uudelleen ja uudelleen. Kunhan vain löytyy niitä, jotka sitä jaksavat tehdä. Jos ei ole muita, Meow tekee senkin.

Tässä Meowin käsittelyssä oli aikuinen koira, jolla varmasti
oli punkkeja niin paljon kuin kaikilla pennuilla yhteensä.

Oleellinen osa koirista huolehtimista on niiden sterilisaatio. Meow kysyi, löytäisinkö minä ihmisiä, jotka voisivat antaa taloudellista tukea niiden tekemiseen. Tällä hetkellä kymmenen koiraa olisi sterilisaation tarpeessa. Yhden toimenpiteen hinta on 700 bahtia, noin 18 euroa.

Sanoin Meowille, että minä voin antaa vähän rahaa, jolloin hän parahti, ettei halua minulta rahaa. Haluaa mieluummin, että käyn auttelemassa. Lupasin tehdä molemmat ja annoin hänelle rahat kahteen sterilisaatioon.

Kun ajelin iltapäivällä kotiin, ajattelin, että olipa palkitseva nelituntinen. Sen verran aikaa pentujen parissa puuhasteluun suunnilleen kului. Huomasin myös, että enpä ole aikoihin ollut yhtä likainen kuin tänään. Likainen mutta onnellinen.