Jormas: Lähes jokaisen päivän aloitamme noin 3 kilometrin kävelylenkillä, jolla riittää monenlaista seurattavaa. Tässä tämän aamun saldo.
Tältä Thaikotimme ovelta se alkaa ja samalle ovelle se päättyy. Pihamme talventörröttäjäpuussa ei ole talvisaikaan lehden lehteä. Seven Elevenin -kaupan koira ei välitä makupaloistamme, mutta taputus ja rapsutus kelpaavat. Hedelmäkauppiaalta ostamme usein valmiiksi kuoritun ja viipaloidun ananaksen. Rakentaja rakentaa parvekkeita ja asunnon käyttäjä muuraa ne umpeen. Meowin luo ja sieltä sairaalaan viemämme Cry-pennun kotikulmilla odottaa sisko sekä äiti.
Karja on usein laitumella tien vieressä ja kulkee joskus sinne yhtä matkaa kanssamme. Dingon lisäksi myös hengillä on autiotaloja. Rakentaminen on yhtä ikuista kuin elämäkin. Tässä oli viime vuonna seinätön, köyhän miehen koti, jolta ei juoma hevin loppunut. Aina silloin tällöin heruu meiltä riisikupin hinta nälkäiselle. Kadun koirille ei ole juuri manikyyripalveluita tarjolla.
Portin takana on ruoho usein vihreämpää. Kevyenliikenteenväylä on tarkoitettu myös pyöräilijöille. Raivaussahaporukka taitaa ihmetellä tyhmiä turisteja, jotka kuvaavat heitä. Kahden kadun välissä on oikopolku ihmisille, käärmeille, rotille ja muille kulkijoille. Joku vei lentopalloverkon muille areenoille. Lähilammen kalastaja heittää joskus virveliä, joskus verkkoja ja joskus ei mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti